lauantai, 16. toukokuu 2015

Elias - Osa 8, loppu

Viimeisimmässä viestissä tulikin sitten vuodatettua kaikki pelaamista koskevat ongelmat ja siihen liittyvät ärtymykset ynnä muut asiat, joilla saan seliteltyä tätä järisyttävän pitkää kirjoitustaukoa. Niin, en nyt aio tuhlata siihen tämän enempää kirjoitustilaa, pahoittelut silti vielä kerran!

Anyways, nyt ollaan kuitenkin päädytty siihen pisteeseen, että käsissämme on täysin viimeinen osa tätä tarinaa. Perheen pariin palatessani ja vanhoja kuvia katsottuani karmaiseva ikävä Eliasta ja muuta jengiä kohtaan valtasi meikäläisen. Tuntuu todella haikealta ajatukselta, että en tule enää samalla tavalla kertomaan heidän elämästään ja saa usuutettua samalla mukahauskoja vitsejäni joukkoon, mutta turha tätä surkeiden sattumusten sarjaa enää on pitkittää. Toivotan kaikille viimeisen kerran mahtavaa lukunautintoa tämän sarjan osalta!

 

Screenshot-870-normal.jpg

Screenshot-869.jpg

"No mitä halvattua.. Kyllä tää hana vielä päivällä toimi! Eiks toiminutkin, täh?" Elias ärisi ja väänteli raivoistasti vesihanaa. Hän oli muutama päivä sitten ostanut oman talon Riverview'n laidalta. Keskustan asunnossa ei ollut vähään aikaan ollut mitenkään erityisen hyvä ilmapiiri ja Piian mielestä jommankumman oli muutettava joka tapauksessa pois. Herrasmiehen elkein (eli vanhaan luukkuun kyllästyneenä) Elias sitten tulikin ostaneeksi omakotitalon, jota nyt yritti saada asumiskuntoon. 

"No kyl se tais ihan pelittää. Mut tota.. Mun pitäis varmaan lähteä kotiin nyt, ois vähän juttuja hoidettavana", Enni sanoi viimeisen pahvilaatikon purettuaan. Elias kääntyi ja pyyhki käsiään.

Screenshot-871.jpg

Hän käveli lähemmäs tytärtään ja kysyi: "Ai sä et jääkään yöks? Onhan tää kato kuitenki sunkin kotis. Mä voin vaik tilata meille pitsan tai jotai. Telkkarist tulee leffaki jota voitas--" Enni kuitenkin keskeytti isänsä levottomalla käsienvatkauksella. "Mut ei tääl ees oo tilaa ja mä vähän niinku sanoin jo äidilleki, et mä meen sinne yöks. Ja mun pitää edelleenki hoitaa vähä juttuja", hän selitteli ja laski kätensä alas. Elias raapi päätään. "Jaa. Niin mitä juttuja? Poikaystävä-juttujako?" "Ei, vaan yliopisto-juttuja." "Jaa, sä nyt varmasti haluut mennä sinne vai? Kyllä tällä kylällä nyttenkin töitä riittäs."

Screenshot-872.jpg

"Ihan varmasti joo, mutta mä nyt ajattelin tähdätä vähä ylemmäs kun kirjastotädiks", Enni naurahti ja katseli ympärilleen varmistaakseen, että ei jättänyt mitään elintärkeää jälkeensä. Elias käveli ovelle ja katsoi ulos huomaten taivaan jo pimenneen. "Niitä kirjastotätejäkin tarvitaan", hän sanoi hiljaa ja kääntyi tyttärensä puoleen. "Tuol on kyl aika pimeetä jo, ehkä sä sit lähet vaan. Ootsä varma ettet tarvii autokyytiä?" Elias kysyi ja halasi isällisesti Enniä. "Emmä nyt ku mulla on toi pyöräkin. Mut nähään varmaan huomenna sit", tämä vastasi ja käveli ulos.

Screenshot-873.jpg

Enni ei oikein välittänyt keskustella isänsä kanssa opiskeluista. Elias ei suinkaan vähätellyt yliopistoon meneviä tai siellä jo olleita, mutta piti koko prosessia enemmänkin ajan ja resurssien tuhlauksena. Ei Ennikään tasan tiennyt mitä halusi tulevaisuudessaan tehdä, mutta sen hän tiesi, että kirjastotätinä työskenteleminen ei hänen tulevaisuuteensa kuulunut.

 

Screenshot-874.jpg

Kotosalla Piia lappasi kolmatta murokippoa kitusiinsa. Eron jälkeinen aika oli muuttanut asioita kotona paljon. Hän ei enää kokenut kykenevänsä ruuanlaittoon tai muuhunkaan kodinhoitoon. Tietysti talo näytti aina siistiltä, mutta lähinnä siksi, että tiloja ei enää käytetty entiseen malliin. 

Screenshot-875.jpg

Piian tiskatessa kulhoa Enni astui ovesta sisään. "Moi", Enni huokaisi pyöräilystä hieman väsähtäneenä. "Moi, tulitsä sieltä uudelta kämpältä suoraan?" äitinsä sanoi reippaammin. "Joo. Kyl sekin alkaa pikkuhiljaa asunnolta näyttää. Vähän tyhjää siel vaan on. Ootsä ollu kotona?"

Screenshot-876.jpg

"Ei, mä tulin tossa tunti sitten Rhodan luota. Se uus mies on aika hirvee, mut sopii Rhodalle. Hei muuten mä kattelin niitä asuntolakuvioita sen luona ja Rhoda sano, et sillä on joku serkun siskon pojan kaima, jolla on oma osakunta. Sähän voisit mennä sinne punkkaamaan! Ja hei mä tein muuten sellasen testin et mikä pääaine sulle sopis!" Piia selitti innoissaan. Enni ei kuitenkaan ollut äitinsä ihku-hehkutuksesta yhtä innostunut. "Äiti, enköhän mä ihan ite sen pääaineeni päätä, eikä mikään superpätevä Iltapulun testi. Ihan niinku ne asumiskuviotkin, I can handle this", tyttö vakuutti ja oli painumassa omiin oloihinsa.

Screenshot-877.jpg

"Joo ihan varmasti. Näin mä muuten sitä Alkavaisen Marttaakin. Muistat varmaan", Piia sanoi varoen. Ennin kulmat alkoivat pikkuhiljaa kurtistua. "Joo-o, kyllä niin mitä siitä?" hän tuhahti. "Perttukin on hakemassa opiskelemaan. Me vaan mietittiin Martan kanssa, että pitäiskö teijänkin sopia, ettei sitten siellä tule mitään konflikteja.."

Screenshot-878.jpg

"Äiti, älä puhu mulle enää mistään Pertusta! Älä puhu ees sen äidistä! Se kusipää on mennen talven lumia. Joten kiitos taas tästä informaatiosta, mä meen nyt tonne yläkertaan enkä tuu koskaan pois jos sä mainitset sen nimen vielä mun kuullen, kiitti", Enni raivosi ja kopisteli yläkertaan alta aikayksikön. Oikeastaan Perttu itsessään ei ollut se, mikä sai hänen verensä kiehumaan, vaan se että jotkut oikeasti kuvittelivat, että se toukka vielä kiinnostaisi häntä. Enni oli päättänyt, että hän ei sopisi mitään yhtään kenenkään kanssa vain välttyäkseen konflikteilta.

 

Screenshot-879.jpg

Screenshot-880.jpg

Aamu alkoi valjeta Riverview'n ylle. Elias oli jo ennen kukonlaulua vetänyt lenkkarit jalkaan ja jolkotteli kohti keskustaa.

Screenshot-881.jpg

Ennikin oli sopinut aamutreffit Anitan kanssa Herkkunärpille. He eivät kuitenkaan ehtineet seurustella kauan, kun Anita ilmoitti olevansa nykyään kiireinen bisnesleidi. "Olen tosi pahoillani, Enni-ystäväni, mutta minulla on parin tunnin päästä yhdet neuvottelut siitä meidän kesäasunnostamme", hän sanoi arvokkaasti. "Aha. Miks ihmeessä sä puhut tolleen? Kyl sä niille isoille kihoille voit esittää olevas joku fiinikin täti, mutta mä tunnen sut vähä liian hyvin", Enni vastasi hieman tirskuen. Anita tuhahti. "Älä viiti! Mä ihan tosissani oon yrittäny.. Äiti osti mulle tän jakkupuvunki. Ehkä mun pitäis vielä kerran silittää tää. Nähdään vaikka illalla tai jotain!" hän huusi ja oli poissa ennen kuin Enni ehti edes hyvästellä ystävänsä.

Screenshot-882.jpg

Tekstiviestissä saadun kyläkutsun johdattelemana Elias löysi tiensä tutulle ovelle. Postipoika sattui pihaan samaan aikaan. "Ei kande mennä sinne. Se tyttö haisee tosi oudolle. Paitsi jos sä oot sen iskä niin kai sun on pakko rakastaa sitä", poika sanoi ja hölkkäsi pois sanomalehden kivetykselle viskattuaan. Elias hieman hämmentyneenä odotteli, että Kirsi tulisi avaamaan oven. Ei hän tiennyt, mitä se hänestä halusi, mutta ei puhelakon jälkeen viitsinyt kieltäytyä kutsusta.

Screenshot-883.jpg

Hetkisen kuluttua Kirsi asteli ulos ovesta. "Moi, Elias. Kiva et sä tulit sit", nainen sanoi ja sulki oven raolleen. "Joo. Ei mulla tässä nyt ollu.. mitään muutakaan", Elias takelteli sanoissaan. Hän raaputti päätään ja kehui Kirsin ulkonäköä hieman vaivaantuneesti. Kaikissa leffoissa miehet aina kehuivat naisia, kun pitkästä aikaa nähtiin. "Heh, kiitti. Hei voisitsä tulla sisälle?" Kirsi kysyi kainosti hymyillen.

Screenshot-884.jpg

"Miksei me vaan voida jutella tässä ulkona? Mä en ihan hirveesti jaksais tuhlata aikaani, duunitki alkaa kohta ja.." Elias vastasi kimpaantuneena. Hän ei oikein itsekään tajunnut, että miksi hän Kirsin taloon astumista niin kammoksui. 

Screenshot-885.jpg

Aluksi Kirsi säikähti Eliaksen reaktiota, mutta nosti sitten hymyn huulilleen. "No totta kai me voidaan tässä jutella. Mä nyt vaan aattelin, että sä haluisit istahtaa vähäks aikaa. Mun asia on aika iso, enkä mä halua seisottaa sua liian pitkään. Kamoon, tuu nyt vaa", tyttö sanoi ja viittoen Eliasta sisälle.

Screenshot-887.jpg

Elias huokaisi ja astui taloon Kirsi perässään. Hän ei kuitenkaan malttanut istua. "Okei, mikä tää sun asias nyt sit on?" Elias sanoi levottomasti. Kirsin katse vaelteli seinillä. "No alukskin mä haluisin sanoo, että mun mielestä meillä oli tosi mahtavaa ja sä oot ihan älyttömän ihana jätkä. Mä oon tosi pahoillani oikeesti niistä mun flippaamisista ja muusta ääliökäyttäytymisestä, oikeesti."

Screenshot-886.jpg

Elias keskeytti hänet: "Totta kai sä saat anteeks. Sä käyttäydyit tosi lapsellisesti, mut niin myös mä. Must on ihan huikeeta, että me voidaan sopia tää tälleen kasvotusten. Äläkä syytä itteäs mun ja Piian erosta, meijän aika ois tullu loppuunsa muutenki." Elias jatkoi sovintopuhettaan, mutta Kirsin vain keskittyi tiukasti tämän pusuhuulien liikkeeseen. "Ollaanks me nyt sit niinku.. ystäviä?" mies vielä varmisti yrittäen hymyillä. "Niin, Elias.. Mitä sä sanoisit jos.."

Screenshot-888.jpg

Kirsi rykäisi ääntään korjatakseen. "Totanoin. Sähän varmaan muistat sillon kun me.. rakasteltiin tuolla mun makuuhuoneessa ja.. Susta tulee isä, Elias. Mä olen raskaana", nainen kakisti naamallaan autuas hymy.

Screenshot-890.jpg

Elias ei tiennyt, että olisiko pitänyt nauraa vai itkeä. Hän käveli Kirsin ohi ja pyyhki naamaansa sormillaan. "Tsiisus", hän huokaisi. "Elias, mä rakastan sua", Kirsin lempeä kuiskaus kuului hänen olkansa ylitse. Ihan typeränäkö tuo heitukka häntä piti? Heidän lemmenleikeistään oli jo sen verran aikaa, että tuollainen napapaita ei raskausmahaa enää paljoa peittelisi.

Screenshot-892.jpg

Hän palasi Kirsin luokse ja avasi suunsa: "Mitä sä muija kelaat? Että tommonen paska läppä sais mut jäämään vai? Kyllä mä nyt osaan päiviä laskea ja tiedän vielä, miltä raskaana oleva ämmä näyttää." Kirsi oli kauhistunut. 

Screenshot-891.jpg

"Mulla on sulle niin paljon kerrottavaa", Kirsi aloitti, mutta Elias ei halunnut antaa hänelle suunvuoroa. "Ja ootsä alkanu pössyttelee vai? Minkä ikänen sä taas olitkaa?" Oma kysymyksensä sai Eliaksen hetkeksi miettimään, että miksi hän oli koskaan edes retkahtanut tuollaiseen typerään pikku blondiin.

Screenshot-893.jpg

"Joo se on nyt kyl sellanen juttu, että älä sinä ikinä enää laita mulle viestiä tai yritä soittaa. Älä ota muhun mitään yhteyttä. Lopeta toi valehtelu ja paskanjauhanta ja hommaa joku ikäses nulikkaa pitämään huolta. Tai älä tee sitäkää. Mitä jos sä vaan pysysit ihan omissa oloissas ton pimeen pääkoppas kans, etkä sekottais ittees muiden elämiin."

Screenshot-895.jpg

"Sä Elias Sahlsten oot tunteeton paskiainen. Kai sä tajuut, että mä voin olla sun elämäs nainen", Kirsi myhäili ja piteli päätään.

Screenshot-894.jpg

"Anteeks mitä", Elias vastasi. Kirsi nosti katseensa ylös lattialta. "Ihan sama mulle, vitun kusipää! Jätä sit naises ja lapses! Kohta koko kaupunki tietää kuin tunnevammanen sä oot, mulkku. Mä oisin voinut antaa sulle ihan kaiken, mutta sä saat vuorostas lähtee ilman yhtään mitään! Painu sen vitun eksä-lutkas luokse itkemään, kuinka nuori ja kaunis herkkupeppu ei huolinutkaan sua. Haista paska, Elias", nainen huusi, eikä olisi millään halunnut lopettaa metelöimistään, mutta Elias pudisti päätään ja kääntyi ovelle.

Screenshot-896.jpg

Sanaakaan sanomatta Elias käveli ulos ovesta. "Tuu takas, runkku, tai mä tapan sut vittu ihan oikeesti! Mä rakastan sua!" Kirsi jatkoi itkuraivohuutoaan Eliaksen läimäyttäessä ulko-oven kiinni. Päällisin puolin tyynenä hän lähti jatkamaan lenkkiään.

 

Screenshot-897.jpg

Koska Anita oli joutunut perumaan kahvittelut, oli Enni päättänyt soittaa Tatjanan kupposelle uuteen Javamajaan. Vanhat ystävykset keskustelivat kassajonossa. "Mä juttelin Vesan kansa tässä yksi päivä puhelimesa. Se haalua et mä muutan Bridgeporttin. Mä aattelin eka et da da, mut siten se kans sano et se haluu vauvan. Sit mä olin et njet njet", Tati kertoi. Hän oli sanomansa mukaan ollut tämän Vesan kanssa kaukosuhteessa muutaman päivän, mutta he olivat todella vakavissaan. "Mm, ihan oikein. Mutsi yritti puhuu mulle eilen jotain Pertusta. Mä ignorasin sen heti", Enni sanoi tuohtunut ilme kasvoillaan. "Joo, se kusipä voi painu vittun meijän elämäst."

Screenshot-899.jpg

Aamupäivällä kahvila oli Ennin mielestä parhaimmillaan; ei pahemmin asiakkaita, ei melua. Nuorehko baristapoika hymyili Ennille. "Terve, mitä sais olla?" hän kysyi hymyillen leveästi. "Ihan normi latte vaan kiitti. Ja sit tollanen muffinssi", Enni vastasi. Poika naurahti: "Vähän aamupalaa vai?" Tietysti Ennin päähän paukahti heti, että 'sanoiko se minua nyt läskiksi' ja 'en mä voi ikinä enää tulla tänne koska sit se luulee et mä syön aina help'. Vastaukseksi Enni antoi pojalle vaivaantuneen kärsivän pikku porsaan ininää muistuttavan ulahduksen.

Screenshot-901.jpg

Pöydässä tytöt jatkoivat keskustelua. "Mä en varmaan tuu ikinä löytää miestä. Joko ne on ääliöitä tai sit mä käyttäydyn niiden seurassa ku mikäkin vajakki", Enni naureskeli ironisesti ja hörppäsi kahviaan. "Sun kannattas liittyy Simderiin. Mulla mätchäs siel Vesan kansa. Oikestan mul mätchäs myös yhen Nikonkin kansa, mut se asuu Sunset Valleys", Tati sanoi ja näpytteli samalla puhelintaan. "No sulla ei ainakaan pulaa ukoista oo. Ehkä mun pitäis joskus käydä Sunset Valleys, onhan faija kuitenki asunu joskus junnumpana siellä."

Screenshot-900.jpg

Tatjanan kipittäessä vessaan Enni veti viimeiset tilkat kahvistaan ja tunki muffinssin suuhunsa. Riverview'n kuviot oli aika nähty, hän tuumi. Ehkei sen oikean olisi tarkoituskaan löytyä täältä landelta. Hän kuitenkin muisti, kuinka isä aina aikoinaan valitteli ystävien ja suvun jättämistä taakseen. 

Screenshot-898.jpg

Enni nousi tuolista, kun näki Tatjanan kävelevän ulos vessasta. "Mitäs sit? Me voidaan mennä vaik meille, jos ei sul mitään muuta tuu mieleen. Mutsikin varmaa huitelee kaupungilla", Enni ehdotti. Tatjana löi kätensä yhteen ja ehdotti jotain muuta: "Me ei olla vielä yhdessä vedetty kunnon vodka! Me lähdetän nyt ryyppämän." Aluksi Enniä hieman kauhistutti ajatus Tatin kanssa juopottelemisesta, mutta mitä hänellä sitä vastaankaan olisi. Aikuisia he molemmat olivat, eivätkä työt tai opiskelut painaisi.

Screenshot-903.jpgScreenshot-904.jpg

"Mä en tienny et sulla on auto. Ootsä alkanu käydä töissä vai ootsä voittanu jossain lotossa?" Enni nauroi. Tatjanakin hörähti. "Ei ku tää on Alvin. Mun poikaystävän."

 

Screenshot-902.jpg

Uudessa kylpyammeessan lilluva Elias ei saanut pois päästään päivällä tapahtunutta. Nyt oli ainakin se aivan selvää, että sovintoa hän ei sen bimbon kanssa enää edes yrittäisi kyhätä. Vai että oikein raskaana. Ihan kun kakarat ois ennenkään saanut mua jäämään. Mitäköhän sille Paulille mahtaa kuulua? Se on varmaan aika iso jätkä nykyään, Enniä vanhempi kuitenkin ja silleen. Miten lie Jerpan perheelläkin mahtaa mennä.. Tai Iinalla ja Luukaksella? Miten mä oon voinu hylätä tällasen tulevaisuuden takia kaiken sen, mitä mulla oli.

 

Screenshot-905.jpg

Punaisessa Pisteessä ei tavalliseen tapaan ollut juurikaan asiakkaita. Onneksi Tatjana ja Enni tulivat kuitenkin paikalle piristämään baaripirkon iltaa. "Ei jumalaude, ei jaksas millää panostaa", kirosi baarimestari itselleen, viskasi vodkapaukun kitaansa ja alkoi pirteästi taiteilla pulloilla. "Moi, eeh, pistä jotain.. hyvää", Enni sanoi tiskille tullessaan. Hänellä ei baarin juomatarjonnasta ollut minkäänlaista käsitystä. Muutaman kerran hän oli vain Pertun ja muun kaveriporukan kanssa vetänyt istumakännit kaljalla keskuspuistossa.

Screenshot-906.jpg

Parisen tuntia kapakassa oltuaan ja vain kolmen pulimummon käytyä örisemässä Enni ja Tatjana halusivat jotakin liikettä elämäänsä. "Hei kuulehan! Kuulehan nyt, Tati-rakas. Mä kyllä nyt soitan Anitalle, et se tulee sen Cartsan kans tänne heti! Rimpauta sä vaik sille Alville tai jotain!" Enni huusi musiikin lävitse. "Kyläkylä, ehdotomasti. Tarvitan lisä votka myös, ehdotomasti!"

Screenshot-908.jpg

Kuten ollakaan, Anita saapuikin paikalle. "Hei Antsaah! Ihana nähdä, tuu tanssimaa mun kaa. Senkin jakkupukutäti, ihihihi", Enni kikatteli humalaisesti. "Nii siis eihän me nähtykää kun muutama tunti sitte viimeks. Silmien seisomisest päätellen sä ainakin voisit hidastaa sitä juomista", Anita vastasi. Ennin kasvoista hän siirsi katseensa tiskille tanssimaan kiivenneeseen Tatjanaan ja jatkoi: "Ja toi vois hidastaa suosiol kans.."

Screenshot-910.jpg

Hetken tanssilattialla hilluttuaan alkoi se ämmille tyypillinen halailu ja 'sää oot mun paraskaveri ihan oikeesti' -horina. Kaulailun päätyttyä Enni kysyi Anitalta: "Ei se Cartsa sit tullukaa vai? Vihaaks Cartsa mua?" Ystävänsä katsoi häntä hieman hämillään. "Mikä helvetin Cartsa?" "No Cartsa! Carlotta! Vihaaks se mua? Mä oisin oikeesti aina halunnu olla sen kaveri mut se on jotenki oikeesti tosi kylmä, ihan oikeesti.."

Screenshot-909.jpg

Nuoret naiset vetäytyivät baaritiskin suojaan jutustelemaan. Anita aloitti: "No mä oon miettiny tiäks kans et onks sillä kaikki ihan fine. Se käyttäytyy välil ku joku mikä vitun lie neuroottinen. Ja kylmä ämmähän se sisko-kulta on aina ollu. Mut kyl se on vissii tulossa, se vaan sano laittautuvansa ekaks tai jotain."

Heti Anitan lauseen loputtua hänen siskonsa pelmahtikin ovesta sisälle. Carlotta kipitti tiskin vierelle jutustelemaan baaripirkon kanssa.

Screenshot-911.jpg

"Moi Cartsa!" Enni hihkaisi ja käveli nopeasti Carlottaa kohti. "No moi vaan ja mikä vitun Cart--", tyttö ei ehtinyt saattaa lausettaan loppuun, kun Enni jo oli tunkenut drinkinviileät huulensa hänen huuliaan vasten.

Screenshot-913.jpg

Ainakin omassa humalaisessa mielessään Enni tunsi jään sulavan Carlotan katseesta.. tai huulista. "Oi oi, minä tiesin Ennyshkä, että sinä lesboseksuaali!" Tatjana huusi rumpujen takaa. "Jumalauta venakko pois sieltä! Mä pistän tän luukun kiinni nyt, että joka iikka pihalle!" baarimestari rääkyi. Musiikki lakkasi ja tunnelmavalaistus sammui. Nopeasti Carlotta irtaantui Ennin liiskaavasta otteesta.

Screenshot-914.jpg

"No niin, kuulitte mitä se Sarita sano, typykät. Ulos sieltä", portsarikin jo kailotteli ovilta Tatjanan edelleen hakatessa rumpuja. Onneksi vodkapaukun avulla tämäkin saatiin houkuteltua baarista pihalle.

Screenshot-916.jpg

Enni oli jonkisortin täpinöissä pusuteltuaan jääkuningattaren kanssa. "Carlotta, mä tykkään sust ihan oikeesti ihan älyttömän paljon, ihan oikeesti", hän kuiskutti ja yritti tarttua Carlottaa käsistä. Valtiatar itse ei kuitenkaan ollut yhtä tyytyväinen: "Mitä sä nyt oikeen sekoot? Et sä musta taida ihan hirveesti tykätä, jos tolla tavalla kaikkien edessä nolaat mut! Älä koske muhun enää.." Enni katsoi apeasti pusikkoa. "Mäkö sut nyt nolasin?"

Screenshot-915.jpg

"No sä, sä, just sä! Kai sä älyyt, että Sarita on mulle sukua ja sen edessä päätät alkaa lesboilla. Ja toi sun itäblokin horokin näki vielä. Arvaa vaa kun se kaikille kertoo.. Koko helvetin kylälle", Carlotta huusi. Onneksi kaikki muut olivat mystisesti häipyneet jonnekin, Tatjana poliisisedän kyydillä mahdollisesti. "No anteeks, en mä tajunnu et toi oli sulle nii iso juttu. Ei ton nyt tarvinnu tarkottaa mitään, oikeesti", Enni myhäili ja yritti parhaansa mukaan luoda Carlottaan lepyttelevimmän katseensa. (Huomatkaa dramaattinen vesisade.)

Screenshot-917.jpg

"Fuck this shit ja fuck you, Enni!" Carlotta huusi ja lähti yllättäen pinkomaan täyttä vauhtia tietä pitkin. Enni jäi vain tuijottamaan eteensä jäänyttä tyhjyyttä. Voi damn, mitä mä oikeen teen? En mä nyt mitään lesboromanssia ajatellu ton empatiakyvyttömän akan kanssa muutenkaan. Hitto, pitäs viel raahautuu himaanki..

 

Screenshot-907.jpg

Sänkynsä sijasta Elias oli päätynyt nukkumaan olohuoneen sohvalle. Hän oli katsonut televisiosta tullutta Kummitäti III:tä, mutta ymmärsi tylsyydestä lepotilaan siirryttyään, miksi kolmatta osaa oli haukuttu niin paljon.

 

Screenshot-922.jpg

Eliaksen nukkuessa sohvalla ja hänen tyttärensä raahautuessaan kotiin Piia oli noussut ja petasi sänkyä. Nouseva aurinko heijastui jokeen. Päivästä olisi tuleva todella kaunis.

Screenshot-918.jpg

Etupihalla laskuhumalasta kärsivä Enni teki tuloaan. "Voi kristuksen vittu, ei tää oo ennen näin paskalta tuntunu", hän ulisi yksinään ja jalat olivat pettää alta. Hänelle alkava aamu ei näyttänyt yhtä kauniilta kuin äidilleen.

Screenshot-919.jpg

Piia oli roskat ulos vietyään jäänyt ihastelemaan nousevaa aurinkoa. Kun hän astui takaisin sisälle taloon, oli hymy herkässä.

Screenshot-920.jpg

"No mutta hyvää huomenta, rakas pikku tyttäreni!" Piia hihkaisi ivallisesti lattiaa pitkin raahautuvalle Ennille. Tämä ei vastannut mitään, vaan raahautui hitain konttausaskelein vessaa kohti. "Tais olla kiva ilta", Piia vielä huikkasi ja meni keittämään kahvia. Enni vastasi päätelmään abstraktilla mutinalla.

Screenshot-921.jpg

Kun tyttö oli oksentanut sisäelimensä hohtavan kiiltävään vessanpönttöön, hän painoi selkänsä seinälaattoja vasten. Hän ei enää harmitellut sitä, mitä Carlottan kanssa oli tapahtunut tai kuinka hän oli kadottanut Tatjanan ja Anitan. Vessan kattoa tuijottaessaan hän mietti tulevaisuuttaan. Missä hänen tulevaisuutensa oli ja mitä siellä näkyisi? Carlotta-konflikti sai hänet hieman ymmärtämään isänsäkin elämää. Niin pienistä harmittomista asioista voisi syntyä mitä tahansa. Sen hän tiesi varmaksi, että kukaan ei sitä osaisi ennustaa. Niin kuin ei Enni ollut osannut ennustaa, kuinka monta tuhatta litraa viinankatkuista oksennusta hänen kehostaan tulisi yön jälkeen poistumaan.

 

 

Screenshot-927.jpg

Päivä oli jo pitkällä Riverview'ssä. Väkijoukko oli harventunut ja aurinkokin oli laskemassa.

Screenshot-924.jpg

Elias oli ollut edellisenä iltana työpaikan kesäjuhlissa. Hän oli päässyt draamantäytteisistä pippaloista kotiin vasta aamuyöstä, joten herääminenkin oli venähtänyt hieman pitkäksi. Onneksi jääkaapissa oli edelleen parin päivän takaisia vohveleita, joita sitten kelpasi vedellä darraiseen naamaan.

Screenshot-925.jpg

Suurimman osan päivistään Elias vietti Urheiluruutua katsellen. Suurin osa tapahtuvasta sosialisoinnista tapahtuikin työpaikalla. Hän tosiaan kaipasi sitä elämäänsä, kun kodissa oli aina odottamassa perhe, jolle kelpasi jutella. Ja perhettä ennen hänellä oli ollut runsaasti ystäviä. Kuten Elias itsekin, niin myös monet hänen nykyisistä ystävistään oli siinä iässä, että juurikin se Urheiluruudun katsominen oli mielenkiintoisempaa kuin oluthuuruissa hurjasteleminen.

Screenshot-926.jpg

Enni oli istunut koko iltapäivän keskustan puistoissa näppäillen tietokonettaan. Hän oli päättänyt, että opiskelemaan olisi pakko päästä. Eihän kukaan selviäisi hengissä elämällä koko ajan Riverview'n pienissä piireissä.

Screenshot-928.jpg

"Ei tästä tule mitään. Ei ne mua ees tonne varmaan ota", Enni myhäili ääneen ja paukautti hellästi näppäimistöä nyrkillään. Hän oli aina tuntenut intoa viestinnän opiskelua kohtaan, mutta parin viime viikon perusteella hänen sosiaaliset taitonsa eivät olleet osoittautuneet kummoisiksi - ainakaan omasta mielestään.

Screenshot-929.jpg

Kotona mätänemisen sijaan Elias päätti lähteä kahville uuteen kahvilaan, josta Enni oli maininnut ohimennen. Mies olisi halunnut tavallisen kahvin, mutta joutui tyytymään kamomillakermamustikkamuffinssieukalyptus-latteen.

Screenshot-930.jpg

Ei hullumpaa, hän mietti tyhjentäessään kuppiaan. Ehkä pitäisi vierailla useammin trendipaikoissa, vaikka tosiaan sellaisia ei kyllä Riverview'ssä pahemmin ollut.

Screenshot-931.jpg

Yhtäkkiä Eliaksen viereen istahti hänen hyvä ystävänsä, Odin Crosby. Elias ei varsinaisesti ollut juttutuulella, muttei voinut vastustaa ystävänsä pehmeää ääntä ja nallekarhun silmiä. "Oisit kuule ollu tänään duunissa! Kirsi veti sellaset raivarit ettet uskokaan. Se oli ihan myrtsinä siitä, et sitä ei kutsuttu sinne juhliin. Mitäs sano, että on raskaana. Se on sillä tavalla, että jos et juo, nii sä et tuu, hoh hoh!"

Screenshot-932.jpg

"Mä tiedän että Kirsin viihdearvot on aika hiton korkeella, mutta mä pyydän että sen ämmän nimee ei enää mainita mun kuullen. Viimeinki oon kyenny työntää sen pretty much kokonaan pois mun elämästä", Elias vastasi ystävänsä hohotteluun. "Jeah, kyl mä tiedän. En vaa voinu vastustaa. Hei tota lähetsä muute bisselle?" Odin kysyi hymyillen. "Houkuttelis kyl, mut mul oli vähä suunnitelmis käydä hakee vähän kamoja viel tuolt.. Piialta", ystävänsä vastasi huokaisten ja nousi ylös pöydästä heilauttaen kättään.

Screenshot-934.jpg

Piialasta puheen ollen: Piia usein sanoi Ennille viettäneensä päivät pitkät lukuisien ystäviensä seurassa, milloin missäkin hurvitellen. Oikeastaan hän saattoi häipyä tunniksi, että Enni lähtisi kotoa, ja sitten palasi taloon. Hän ei selvästikään halunnut esittää erosta haavoittunutta äitiä, mutta oikeasti tunsi itsensä todella yksinäiseksi. Piia vietti pitkät päivänsä maalaten, siivoten ja nukkuen.

Screenshot-933.jpg

Kaupungilla Enni oli odotellut uutta romantiikkahömpötys-elokuvaa alkavaksi. Hän oli jo ehtinyt unohtaa, kuinka mukavaa oli vain istuutua alas ja katsoa elokuvia sanaakaan sanomatta.

Screenshot-935.jpgScreenshot-936.jpg

Elias asteli entisen kotinsa ovista sisään. Hän napsautti valot päälle ja huomasi, ettei juuri mikään ollut muuttunut entisestään. Ainoa ero oli se, että huoneet huokailivat hiljaisuuttaan. Kaikista putkivioista ja narisevista lattialankuista huolimatta Elias oli ikävöinyt tätä taloa.

Screenshot-937.jpg

Makuuhuoneessa tokkurainen Piia havahtui olohuoneesta tuleviin ääniin. Suurimpana ihmetyksenä oli se, että joku katsoi televisiota. Kumpikaan naisista ei ollut koskenut kaukosäätimeen sitten Eliaksen muuton, joten Piian sydän tykytti pienestä pelosta. No niin, nyt ryöstäjät ovat tulleet. Tiesinhän minä, että takaovi pitäisi pitää lukossa!

Screenshot-941.jpg

Onnekseen hän kuitenkin huomasi entisen miehensä istuvan sohvalla katsoen lastenohjelmia. Piia istuutui sohvalle ja huokaisi. "Muistaksä kun me katottiin näitä kun Enni oli pieni? Mietittiin, miten onnellinen perhe me oltiin. Niin nuoria", Elias sanoi hiljaa pitäen katseensa ruudussa. Piia hymähti. "Muistan mä. Niin me oltiin nuoria. Ja niin sinisilmäisiä."

Screenshot-940.jpg

Molemmat huokaisivat syvään. Piian kasvoille levisi surullinen ilme. Päässään hän mietti, että missä vaiheessa kaikki alkoi mennä pieleen. Mitä olisi täytynyt tehdä toisin, etteivät he nyt istuisi tässä tyhjyyden ympäröimänä ja kaihon täyttäminä. Entä jos näin olikin vain tarkoitettu?

Screenshot-942.jpg

Hetken hiljaisen istuskelun jälkeen Eliaksen puhelin soi: "Sahlsten." "Punaisesta Pisteesä hyvää iltaa ja onneksi olkoon olette voittaneet kanta-asiakasarvonnassamme ilmaisen illallisen meillä! Voitto lunastettavissa vain tänään.."  "Jassoo, ei kai se muu sitten auta." Mies sulki puhelimensa ja kääntyi entistä vaimoaan kohti. "Mä tästä lähden. Oli ihan kiva nähdä."

Screenshot-943.jpg

Piia havahtui. "Ai joko sä lähdet? Tai siis totta kai lähdet jos sä... Mä aattelin et oltas juotu sumpit tai jotain", hän ilmoitti sen suuremmin sanojaan ajattelematta. Heti ne sanottuaan puna levisi hänen poskilleen pienestä nolostumisesta. Miten minä nyt tuolla tavalla. Eliashan vielä luulee, että minä häntä ikävöin. Mies kuitenkin piti päänsä ja otti suunnan kohti Pistettä.

Screenshot-938.jpg

Elokuva oli ollut juurikin niin siirappin kuin Enni oli odottanutkin. Kaikki se siirappi meinasi kuitenkin tulla kurkusta ylös, kun vessajonossa hän törmäsi Carlottaan. Enni olisi halunnut vain poistua paikalta ja olla noteeraamatta itse jääkuningatarta, mutta samalla hän tiesi, ettei halunnut jättää kaupunkia paha maku suussaan.

Screenshot-939.jpg

Hän pyysi Carlottan juttusille teatterin edustalle. Onnekseen tai epäonnekseen tämä suostui rupatteluhetkeen.

"Ihan first of all mä pyydän sulta anteeks. Mä en todellakaan tarkottanu nolostuttaa sua sillon! Mä voin vannoo että se oli vaan mun känninen mieliteko, enkä mä haluu susta yhtään mitään enempää, kuin anteekspyynnön hyväksymisen", Enni yritti pysyä rauhallisena. "Huoh, sä oot kyllä niin säälittävä, et ei mul kai oo muutakaan vaihtoehtoo. Fine, saat anteeks. Mut katokin et pidät ens kerral lesbonäppis musta erossa", Carlotta vastasi ylimielisesti. Hänen katseensa ei kuitenkaan ollut ilkeä, ylimielisyys oli hänelle selvästi jo vakiintunut rooli. Enni huokaisi ärtymyksestä. "En mä ole mikään... Ah, ihan sama! Mulle on yks VITUN hailee mitä sä musta ajattelet. Mä lähden muutenkin yliopistoon, eikä sunkaan tarvii nähdä mun SÄÄLITTÄVÄÄ naamaa enää ikinä, kun mä en palaa tänne!"

Screenshot-944.jpg

Jääkuningatar näytti hämmästyneen. "Ai et tuu takas vai? Mieti nyt vähä ees hei.. Anitaa? Ja sitä sun ryssäkaveriis. Et sä vaan voi jättää kaikkee", Carlotta kavahti taaksepäin. Enni naurahti: "Mä oon kuule miettiny ihan hitosti liikaa ja tullu siihen tulokseen, että täällä ei oo mulle mitään hyvää. Säkin oot ollu vaan yks piikki mun lihassa. Mä yritin olla sulle mukava mut.. Miks mä ees puhun sulle? Munhan se tässä on oikeus pakoilla ja olla puhumatta. On hiton vapauttavaa saada sut pois mun elämästä, vitun prinsessa." Siinä samassa Carlottan silmäkulmissa oli nähtävissä pienten kyynelten turskahtavan ulos. Tyttö kääntyi ja lähti kipittämään autolleen. Enni olisi halunnut huutaa hänen peräänsä ja rukoilla anteeksiantoa, mutta enää ei ollut hänen vuoronsa.

 

Screenshot-945.jpg

Punaisessa Pisteessä oli jälleen hiljaista. Onneksi Elias oli vain tullut noutamaan voittonsa. Tiskin ääressä istuva blondi tosin vilkuili miestä kuin mitäkin lihakimpaletta ja kuiskutteli välillä baari-Saritan kanssa.

Screenshot-946.jpg

Normaalisti Elias oli ehkä jopa tarttunut tilaisuuteen ja vienyt tuon naikkosen kotiinsa jatkoille, mutta naamarajan lisäksi Eliasta ei kiinnostanut naissuhteet sillä hetkellä. Niimpä hän vain tunki suuhunsa viimeisen sipulirenkaan ja lähti kotiin.

 

Screenshot-947.jpg

Carlotta-episodi kakkosen jälkeen Enni meni mättämään rasvaa naamaansa. Solakalle Ennillekin ruoka oli paras lohduttaja (poikaystäväkin kelpaisi, mutta ruoka ei petä).

Screenshot-948.jpg

Kaupunki oli autio ja tähdet killuivat taivaalla. Koska vatsa oli täynnä, Enni ei jaksanut polkea lujaa. Siltaa pitkin ajellessaan hän huomasi jotakin: ei ketään missään. Se selkeytti hänen ajatuksiaan entisestään. Ei täällä mitään minulle ole! Ystävien kanssa minä voin pitää yhteyttä puhelimitse, muuta tänne ei sitten jääkään. Tämä kylä saa kohta kyllä jäädä taakse.

 

Screenshot-949.jpg

Kuten useina muinakin päivinä Piia nautti kupin kahvia auringon noustessa. Säätiedotteen mukaan päivästä oli tulossa normaalia viileämpi. Niin Piia ryysti kahviaan ja mietti, mitä tekisi.

Screenshot-950.jpg

Hetken henkisen valmistautumisen jälkeen hän heitti lenkkikamat päälleen. Trikoot ja lenkkarit olivat ehtineet hieman pölyttyä kaapissa, mutta nyt ne pääsivät jälleen hyvään käyttöön. Raikasta ilmaa hengittäessään Piia ajatteli, että tästähän olisi tehtävä ihan tapa.

Screenshot-951.jpg

Vajaa tunti äitinsä lähdön jälkeen Enni nousi ylös pirteänä. Hän oli yöllä kokoenut jonkin asteisen valaistumisen ja tunsi tämän päivän olevan hänen uuden elämänsä ensimmäinen. Ennen yliopistoa oli enää yksi asia, joka tulisi korjata kaikkien hyvinvoinnin takia.

Screenshot-952.jpg

Hän kipitti alakertaan kännykkä kädessään ja naputteli samalla viestiä: "Herkkunärpillä tunnin päästä. Pakko hoitaa tää pois alta." Harjatessaan hampaitaan Enni tunsi rauhan sisällään, vaikkei hetken kuluttua ehkä siltä enää tuntuisikaan.

Screenshot-953.jpg

Piia oli lenkkinsä päätteeksi juossut jokivarteen uiskentelemaan. Vilpoisa vesi tuntui ihanalta ihollaan ja lintujen lirkutus sai hänet hymyilemään. Mitä jos mä muuttasinkin jonnekin kunnon landelle? Voisin vaan porskutella jossain purossa poissa ihmisten katseilta..

Screenshot-954.jpg

Samaan aikaan Herkkunärpin kahvilalla: Juniorijoukkueen apulaisvalmentajana toimiva Perttu oli löytänyt tiensä paikalla. Hän tumppasi tupakkansa roskikseen ja otti kuulokkeet korviltaan. Hymyä ei pahemmin herunut  ex-tyttöystävälle.

"Moi", Enni sanoi hieman tympeästi ja katsasti miehen päästä varpaisiin. "No moro vaa. Mun pitää sit olla koutsaamas tossa yheltä, että hoidetaa tää nopeesti", Perttu vastasi vähintäänkin yhtä yrmeästi ja veti kätensä puuskaan, "mitä asiaa?"  "Niin et ei oo tai tuu mitään väärinkäsityksiä: mä en haluu olla sun kans enää missään tekemisissä. Haluun kuiteskin, et meidän ei tarvii vihotella", Enni sanoi lopuksi huokaisten. Hän olisi mielellään kuristanut Pertun siihen paikkaan, mutta yritti kuitenkin saada rauhan sielulleen.

Screenshot-955.jpg

"Ai mulla ei mukaa oo oikeutta olla vihanen? Sä käytit mua hyväkses vitun pihtaripentu!" Perttu karjaisi ja puuskassa olleet käsivarret räjähtivät levälleen. Enni kauhistui ja viha levisi hänen kasvoilleen jälleen kerran. "MÄ käytin SUA hyväks? Jos mä en haluu panna sua niin se on sun mielest hyväkskäyttämist vai? Perttu haista vittu, sä oot viel paskempi jätkä kun mä luulin", tyttö vastasi ja katsoi Perttua pahimmalla kuoleman katseellaan. 

Screenshot-956.jpg

Riitelevän kaksikon huomaamatta Elias saapui paikalle. Hän nousi ulos autostaan ja jäi kuuntelemaan keskustelua. "Hyvä vaa et painut helvettiin täältä. Tollasia junnuja jaksa kukaan katella", Perttu röyhisti rintaansa. "No sittenhän tää käy meille molemmille. Hyvästi, ääliö", Enni sanoi ja viittoi käsillään Perttua jatkamaan matkaansa. "Vitun pihtari", nuorukainen vielä mutisi ja kääntyi pois.

Screenshot-957.jpg

Niks naks, Elias rasautti käsiään. Hänen tyttärensä ei tarvitsisi kuunnella moista paskanjauhantaa. Valmiina nyrkkitappeluun mies kääntyi ja oli huutamaisillaan sen idioottinulikan nimeä.

Screenshot-958.jpg

Ystävänsä Odin kuitenkin tarrasi häntä käsivarresta ja tervehti. "Hei sori et kesti. Piti käydä tos kirjakaupas nopeesti. Kävin meinaan ostamas sen uuden keittokirjan mitä mainostettiin. Siit tulikin kauhee nälkä!" Odinin selitellessä Perttu oli jo kadonnut kulman taakse.

Screenshot-959.jpg

Paistipurilainen sai Eliaksen ajatukset pois Pertun typerästä naamasta. Ehkä nuorison olisi vain annettava hoitaa riitansa keskenään tämän kerran, vaikkei Enni sen mulkun sanoja ansainnutkaan. Pöydässä miehet keskustelivat lapsistaan ja isyydestä. He jakoivat keskenään kaikki lastensa kakkavaippa- ja teiniraivaritarinat. 

Screenshot-960.jpg

Pitäessään pientä pianokonserttia Enni kuunteli samalla isänsä tarinointia. Huuteli hieman joka väliin "ei se noin mennyt" ja "se olit kylläkin sä joka kusi sänkyyn".

Screenshot-961.jpg

Aurinko oli laskemaisillaan, kun ystävykset lopettelivat rupattelua. "Ja nyt mä joudun vähän niinku työntämään sen pois mun luota. Se sattuu ihan helvetisti", Elias kertoi surullisena.

Screenshot-962.jpg

"Mä tiiän, veli. Mä tiiän", Odin sanoi sympatiantäytteisellä äänellään ja halasi ystäväänsä. Elias pyyhkäisi päätään. "No nii, Enni. Eiköhän lähetä", hän huudahti ja soitti taksin.

Screenshot-963.jpg

He istuivat koko matkan hiljaa takapenkillä. Elias välillä vilkuili kasvanutta tytärtään. Hän ymmärsi, että hänen vauvansa oli nyt aikuinen, eikä lapsuuden hetkiä saisi ikinä takaisin.

 

Screenshot-964.jpg

Piia oli löytänyt tiensä töihin. Työpäivä oli ollut vertaansa vailla, sillä uutta elämänkertakirjaansa oli ollut kauppaamassa suuri kitaristilegenda Jon Lessen. Miekkonen oli jäänyt auttamaan Piiaa faniensa jättämien roskien siivoamisessa.

Kimppakyyti odotteli Piiaa kaupan ulkopuolella. Herra Lessen saattoi hänet autolle herrasmiehen elkein. "Jeah, oli tosi kiva styylailla. Mun käsitys kirjastotädeistä muuttu ihan täydellisesti, haha", Jon sanoi karhealla äänellään ja tarttui Piiaa kädestä hyvästelläkseen. Piia hihitti kuin teinityttö. "Se on kiva kuulla. Mun täytyy nyt varmaan mennä, hyvä herra Lessen", hän lirkutteli. "Sano vaan Jon", mies vastasi ja päästi hitaasti Piian kädestä irti.

Screenshot-965.jpg

Molemmat naurahtivat ja katsoivat varpaisiinsa. Jonin hurmaava poninhäntä hulmusi kesäillan tuulessa. Hän nielaisi ja sanoi hiljaa: "Saanks mä soittaa sulle joskus.. Piia?" Sydän tykytti naisen rinnassa. Hän hymyili ja nosti katseensa: "Totta kai. Jon."

 

Screenshot-966.jpg

"Katsos kun mestari näyttää", Elias sanoi ja heitti tikkansa parin sentin päähän napakympistä. Tuuletuksen jälkeen naurava Enni siirtyi hänen paikalleen.

Screenshot-967.jpg

Hänen katseensa oli tuima. Ehkä hän kuvitteli Pertun lärvin taulun keskelle. "Pojasta polvi paranee, hei?" Enni kuiskasi ja tuikkasi tikkansa lentoon. Tikka lensi suoraan seinään ja jäi tököttämään puupintaan. Enni haukkoi henkeään ja vilkaisi isänsä ilmettä odottaen huutia.

Screenshot-968.jpg

Elias vain nauroi pidellen vatsaansa. "Jaa että paranee vai? Hoh hoh. Otappas ihan uusiks ja yritä tähdätä siihen tauluun tällä kertaa", hän naureskeli.

Screenshot-969.jpg

Enni heitti vielä kerran ja toisenkin. Molemmat tikat päätyivät tauluun, muttei tulos oikeastaan ollut yhtään aikaeisempaa parempi. Elias ei oikeastaan nauranut tyttärensä huonoudelle. Hän vain nautti siitä, että vietti yleensäkin aikaa tytön kanssa. Milloin viimeksi he olivatkaan kunnolla tehneet jotakin yhdessä?

Screenshot-970.jpg

"Jees, ehkä tää jää viimeseks kerraks ku heitetään tikkaa yhdessä. Tai.. kun me tehdään mitään yhdessä", Elias sanoi ja raaputti päätään. "Isä hei", Enni huokaisi. "Se yliopisto juttu se... Mä tiedän, että se on sulle se oikee juttu ja mun mielestä sun pitää mennä sinne. Musta vaan tuntuu et... Että mä en oo antanu ikinä tarpeeks ja nyt sä jo lähdetkin."

Screenshot-971.jpg

Isänsä lauseet sai Ennin haukkomaan pienesti henkeään. Enni oli aina vain miettinyt, että kyllä hänen olisi helppo jättää kaikki taakseen. Mutta miltä hänen vanhemmistaan tuntuisi, kun eivät tulisi pitkään aikaan näkemään häntä?

Screenshot-972.jpg

Elias havaitsi ahdistuksen tyttärensä kasvoilla ja kaappasi tämän halaukseen. "Täs on kuitenkin kyse sun tulevaisuudesta ja mun velvollisuus isänä on antaa sulle mahdollisuus. Me voidaan sit kaiken mylläkän jälkeen tehdä kaikkee yhdessä", hän kuiskasi tytön korvaan. Enni rutisti isäänsä yhä kovemmin.

Screenshot-973.jpg

Herkistelyn jälkeen Enni meni nukkumaan mieli kevyempänä kuin koskaan.

 

Screenshot-974.jpg

Pari päivää kului kaiken maailman lomakkeita täytellessä ja nimikirjoituksia rustaillessa. Maksettuja laskuja tunkiessaan postilaatikkoon Piia pohti, kuinka paljon se opiskeleminen taas maksoikaan. Saadakseen rakkaan lapsensa opiskelemaan olisi anorektinen kukkaro hyväksyttävä.

 

Screenshot-975.jpg

"Yks Aivopommi, kiitos", Enni tilasi juoman piristämään pääkoppaansa. "Selvä, se tekis sit kaks viiskyt!" myyjä sanoi hymyillen.

Screenshot-977.jpg

Tatiana istuikin jo pöydässä valmiiksi. Ystävykset olivat sopineet viimeisen tapaamisensa ennen maailmalle karkaamista. Enni oli edelleen naamaltaan hailakka, vaikka Tati yritti kuinka piristää kertomalla suunnitelmistaan Bridgeportia varten. Kun vastaukset alkoivat olla pelkkää lasittunutta katsetta, Tati hengähti ja katsoi ystäväänsä pitkään. "Onko sula Ennyshkä varmasti kaiki hyvin?" hän kysyi ja piteli kättään poskellaan.

Screenshot-976.jpg

"Mulla menee pitkästä aikaa enemmän ku hyvin. Lähteminen on vaan aina niin haikeeta. Niin paljon asioita jääny sanomatta ja asioita tekemättä", Enni vastasi ja otti sitten hörpyn juomastaan. Hän jäi katselemaan kupin vilkahtelevaa pohjaa. "Mä aina vaan pelkään, et.. Et kaikki on muuttunu jos mä tuun takas. Säkään et oo täällä."

Screenshot-979.jpg

"Niin niin, muta muista rakas Ennyshkä. Me olan aina toisteme sydämisä", Tatiana vastasi hymyillen huvittuneena. "Nonii, lopeta toi imelä paska", Enni vastasi ja tuhahti naurahtaen. "Anteeksi, minä tietä. Meilä kotimaasa sanota aina, että 'älä pelkä muiden muutosta, koska sinä muutu myös'. Minusta se pashka sanonta, muta sinä voi miettiä sitä."

Screenshot-978.jpg

Enni laski kuppinsa ja pyyhkäisi etuhiuksiaan sivummalle. Hän katsahti ikkunasta ulos. "Mä tiedän että mä muutun kaiken muun mukana, mut eiks se oo okei jos vähän pelottaa silti?" Enni sanoi hiljaa ja käänsi katseensa Tatianan kasvoihin. "Lupaa mulle yks juttu, joohan? Lupaa, et tää meidän välinen juttu ei muutu. Et ainaki se ois ennallaan jos joskus nähään."

Screenshot-980.jpg

Tatiana jäi katselemaan soittajia sillä välin kun Enni kävi vessassa siistimässä itseään. Ei silmät tai posket punota? Hyvä. Damn, miten mä voin jättää ton akan tänne ilman itkemistä? Pitäis viel käydä siel Anitalkin. Ugh, toivottavast Carlotta ei oo siellä. Tai.. toivottavast on. Jos se vaikka haluis pyytää mult anteeks. Pyh, mitä hiton väliä. Anitaa mä olen menossa kattoo enkä sitä.

Screenshot-981.jpg

"Jeah, no ei kai täs sit muu auta! Koitetaan sit järkkäillä jotenkin asiat ku mä pääsen pois. Mä toivon et sul menee hyvin siellä isossa kaupungissa. Vähä erilainen mesta kun tää landekylä, heh."

Screenshot-982.jpg

"Kylä kylä, varmasti. Vesa on todela ihana mies ja rikas", Tati vastasi ja rutisti parasta ystäväänsä. "Tulee ikävä sua", Enni kuiskasi ja odotti kyyneleiden tuhoavan meikkinsä. Tati naurahti: "Me nähdän nopeamin kuin luuletkan."

 

Screenshot-983.jpg

Kotosalla Piia yritti kokeilla jokaista reseptiä jonka osasi. Onks nää hedelmävoikkarit nyt sit oikeen juhlallisia? Ei helvetti, ei kukaan varmaan näitä ees syö. Epätoivo valtasi hänet ja niin Piia viskasi jokaisen hedelmävoikkarin menemään.

 

Screenshot-985.jpg

Enni käyskenteli Lobosin perheen pihamaalla. Hän oli kahvilalta lähdettyään soittanut Anitalle ja tämä oli pyytänyt Enniä odottamaan ulkona. Kymmenen minuutin hortoilun jälkeen Anita kipitti pikkuisessa mekossaan ulos käsi heiluen. "Täällähän sinä ihanainen oletkin! Eiks ooki kiva mekko? Hei tuu sisälle tääl on vähä vilpoisaa", hän sanoi hymy huulessa ja talutti Ennin ovesta sisään.

Screenshot-986.jpg

Normaalin tapaan nuoret naiset jäivät jutustelemaan keskelle aulaa. "Jaa että stipendikin vielä? Vaude, mä en ois kyl ikinä kykenevä moiseen", Anita päivitteli. "Niin no, jos säkin oisit junnuna lukenu läksys nii ehkä olisitki kykenevä", Enni vastasi ystävällisen ivallisesti. "Mä muuten pääsin duuniin tohon isoon toimistotaloon. Kerroinks mä jo? On muuten hiton hieno pleissi. Siellä mä meen bisnesnaisena jakkupuku päällä vaan. Tuntuu, et mä oon vihdoin pääsemäs mun omanlaisiin kuvioihin", Anita sanoi perinteiseen malliin kehuen. "Vähäks siisti juttu! Mitä sä teet siellä?" Enni kysi innoissaan. "Oon kahvilähettinä."

 

Screenshot-987.jpg

Valaistukset, check. Koristelut, check. Vieraiden saapumiseen oli vain reilu tunti, kun Piia sai paikan juhlakuntoon. Hän pesi käsiään ja katsoi ikkunasta laskevaa aurinkoa.

 

Screenshot-988.jpg

"Mä tsiigasin sen yliopiston nettisivui ja siel oli kuva koulun jätkien vesipoolojoukkueesta! Mä voin vaan vannoo, et mulla ei tuu käymään Pertut tai mitkää muutkaa Riverview-juntit ees mielessä sen jälkeen ku mä pääsen sinne", Enni kertoi ja viittoi käsillään innostuksesta. Myös Anita oli erityisen kiinnostunut. "Uh, pitäiskö munkin hakea kouluun sittenki?" hän sanoi ja nosti kulmakarvojaan.

Screenshot-989.jpg

"Toisaalta mul ei oo kyl tarvetta millekää vesipoolopojille. Oon meinaa alottanut nettideittailun. Tai siis oonhan mä nyt Simderissä pyöriny pikkulikast saakka, mut tos viikko sit mä kirjauduin sellaseen ku 'ok-kumppanit.sim'. Oon jutellu pari päivää sellasen jäbyn ku Alessandro La Rosa kans. Just semmonen tumma ja tulinen, mun tyylinen. Se on kuulemma kakskytviis ja asuu jopa Riverview'ssä."

Screenshot-991.jpg

Kaikkien yllätykseksi myös yläkerrassa piileskellyt Carlotta istuutui räplättävien eukkojen seurueeseen. Anita katsoi siskoaan hieman äkäisesti. Ehkä hän ajatteli, että taas tuo tuolisi sättimään ja kiusoittelemaan Enniä.

Screenshot-992.jpg

"Yök, sähän näytit mulle kuvan siitä ja se kundi näyttää ihan photoshopatulta versiosta siit paikallisesta latinokarvakourasta", Carlotta sanoi kovaan ääneen. Anita oli hämmästynyt siitä, että siskonsa kävikin Ennin sijasta hänen kimppuunsa. "Jooh, what ever Cartsa", hän vastasi ja naurahti. "Anteeks mikä oli?" Carlotta vastasi ja tuijotti siskoansa tuimasti.

Screenshot-993.jpg

Enni kuunteli vieressä kaksosten nahistelua huvittuneena. Hänestä oli outoa kuunnella Carlottaa riitelemässä jonkun muun kanssa kuin hänen. 

 

Screenshot-994.jpg

"Näyttää ihan hiton hyvältä, vaikka itse sanonkin. Voilá!" Piia sanoi ääneen, kun oli saanut otettua pakastesushit lautaselle. Miks Elias ei voinut hoitaa tätä ruokapuolta, kun sehän se kokki kuiteski on?

Screenshot-995.jpg

Hän vetäisi nutturansa uuteen uskoon ja sipaisi hieman meikkiä naamaan. Kello lähestyi minuutti minuutilta kahdeksaa. Eliaksen oli määrä tulla heti kun töistä pääsisi ja jompikumpi Lobosin kaksosista oli sanonut pidättelevänsä Enniä hieman pidempään. Eihän yllätys saisi mennä pilalle.

Screenshot-996.jpg

"Hei vaan, me emme olekaan sitten hirveästi juteltu. Minä olen Piia, Ennin äiti", Piia esitteli itsensä Tatianalle. "Kylä minä ymmärtä ei sinun tarvita niin paljo artikuloita. Onko täälä votka?" tämä vastasi ja tähyili ympäriinsä.

Paikalle oli saapunut myös kutsumattomia vieraita (kuten aina). Onneksi kuokkijat olivat tällä kertaa lihaksikkaita ja nuoria.

Screenshot-997.jpg

Anita oli yllättäen karannut paikalta, kun Enni oli poikennut pissalla. Olohuoneessa odotti vain Carlotta. "Öh, meniks Anita yläkertaan vai?" Enni sanoi lähestyessään Carlottaa. Hätäisyys levisi tämän kasvoille. "Joo, siis ei. Se meni tota viemään iskää sairaalaan. Se sano et se tulee käymään sun luona viel aamulla tai.. jotain", hän vastasi ja nyppi helmaansa. "Okei, no ois ainaki voinu moikata. Ehkä mä sit lähen vaan polkee himaan", Enni sanoi ja oli kääntymässä ovelle. Carlotta kosketti hänen olkapäätään ja sai hänet kääntymään: "Niin siis.. Se oli joku sairaskohtaus tai joku. Ne on tosi vaarallisia nykyään. Tai siis ollu aina. Ne on noi vanhat ihmiset just tollasia.. Sairaita."

 

Screenshot-998.jpg

"Niin niin se oli sinun tyttös sit käyny Pertun kanssa juttelemassa! Oli kuulemma ollu ihan lempi rinnassa, vaan ei ollut minun poika enää lämmennyt. Sinun on sille tytölles sanottava, että sillon kuuluu takoa kun rauta on kuumaa. Kyllä minä tiesin että se meijän Perttu sen Ennin sydämen särkee, kun semmonen hurmuri on", Martta Alkavainen, eli yllättäen Pertun äiti, selosti. Piia ei oikein jaksanut uskoa tädin tarinointiin, mutta hymyili ja nyökytteli silti.

Screenshot-1000.jpg

Juoksu jalkaa Eliaskin tuli suoraan töistä pippaloihin. Hän kuuli musiikin jyskeen pihamaalle ja toivoi, ettei tyttärensä olisi vielä saapunut paikalle.

 

Screenshot-1001.jpg

Enni oli täysin valmis lähtemään kohti kotia, mutta Carlotta jatkoi sepusteluaan. Pienen hiljaisuuden jälkeen Enni alkoi katsoa seinille. Ikkunan maisema kertoi, että oli jo aika myöhä. "Mä taidan kyl nyt lähteä himaan. Oliko sulla vielä jotain oikeetakin asiaa?" hän sanoi tarkoituksella tympeästi ja katsoi viimeisen kerran Carlottaa. Tämä nyppi taas hamettaan. "Öäh.. Ei mul kai mitään. Onnea opiskeluun ja sillee", Carlotta vastasi. Se riitti hyvin Ennille, joten hän heilautti kättään hyvästiksi ja painui ulos ovesta.

Screenshot-1002.jpg

Enni ei ollut katsonut missään vaiheessa kelloa, eikä osannut arvioida, kuinka pitkään Carlotta oli jauhanut turhuuksiaan. Hän oli nimittäin sopinut vanhempiensa kanssa, että illalla vietettäisiin aikaa yhdessä.

Screenshot-1003.jpg

Kotona pauhasi musiikki ja joku oli viritellyt kuistille ilmapalloja. Enni kyllä tiesi, mitä ja ketä varten ne olivat.

Screenshot-1005.jpg

Sisälle astuessaan Enni huomasi, että talo oli täynnä porukkaa. Ensimmäisenä hän kuitenkin kiiruhti äitinsä luokse. "No sieltähän se mun vaavi tuleekin!" Piia huudahti ja kääntyi pois Anitasta, kun huomasi tyttärensä. "Hei ihan oikeesti äiti ei sun olis tarvinnu. Sä puhuit 'perheen keskeisestä' ajasta", Enni sanoi hymyillen hieman nolostuneena. "No joo, mut eiks oo kuitenkin kiva viettää aikaa ihan kaikkien tuttujen kanssa! Meneehän sulla jonkun aikaa, että sä niitäkin näät", äitinsä vastasi ja taputteli Ennin olkapäätä.

Screenshot-1006.jpg

"No joo, ja kiitos nyt ihan hirveesti vaivannäöstä! Iskästkään ei tainnu olla ihan hirveesti jeesiä järkkäilyissä", tyttö sanoi ja etsi isäänsä katseellaan. "Höpö höpö, eihän tässä nyt mitään vaivaa olla nähty. Ja isäs on ollu töissä koko päivän, joten en mä ees viittiny sysätä sille mitään tekemistä", Piia naureskeli.

Screenshot-1004.jpg

Piian poistuttua takavasemmalle Anita halusi jututtaa ystäväänsä. "Hiton kanttura, mä ihmettelinkin et mihin sä lähdit painaa sanaakaa sanomatta", Enni nauroi, kun Anita rutisti häntä. "No pitihän mun olla sut täällä yllättämässä! Toivottavast Cartsa ei aiheuttanu sulle kauheeta kärsimystä. Mä sanoin et kantsii käyttäytyy kunnolla, koska sä oot lähössä anyway." "Se oli oikeestaan ihan ok, vähä outo vaan. Ehkä sille jää ikävä, hah hah."

Screenshot-1007.jpg

Myös Simo oli löytänyt seuraa tanssilattialta. Vaikka Hank olikin tullut kuokkavieraana, Simo pakotti Piian toivottamaan lihaskimpun tervetulleeksi. "Sulla on aika letkeet lanteet, jäbä", Hank sanoi ja keikutti itseään lähemmäs Simoa. Tämä naurahti. "Mä tykkään sun vyöstä, mut ton ruman tank-topin voisit kyl heittää menemään. Oikeesti."

Screenshot-1010.jpg

Muutama tunti kului rupatellessa ja tanssahdellessa. Vieraat olivat mukavasti jo kaikonneet ja Elias hyvästeli loppuja. Piia näki tarpeelliseksi vaihtaa muutaman sanasen ex-miehensä kanssa: "Noh, moi vaan. Me ei olla täs ihan hirveesti ehditty höpötellä." "Joo, niin. Sä näytät tosi hyvältä tänään", mies vastasi iloisesti. "Äsh, tänään mä vähä yritin.. jotain.. Kiitos vaan", kehusta hieman punastunut Piia sepusti. Vaikka he eivät olleet huonoissa väleissä, oli entiselle kumppanille puhuminen jotenkin vaivalloista. Kaljanhuuruinen Elias kuitenkin yritti parantaa tilannetta: "Hyvät bailut oot kyllä järjestäny, mut.. tanssimuuveja sä et oo paljoo vielä näytelly."

Screenshot-1008.jpg

Kuten isänsä, myös tytär oli pienoisessa huppelissa. Hän oli kaivannut hieman rauhaa ja oli kävellyt kirkkaan tähtitaivaan alle. Enni oli aluksi vain istuskellut nurmikolla, mutta oli alkanut kuulla varsin kummallista huminaa. "Jesus, is that you?" hän nauroi ja otti hörpyn pullostaan.

Screenshot-1009.jpg

Enni ei ollut edes ehtinyt saada nesteitä kurkustaan alas, kun humina koveni entisestään ja jokin voima veti häntä irti maankamaralta.

Screenshot-1012.jpg

"Ja sit viel thunderclap!" Elias huusi tanssin lumossa. "Ei, ei thunderclappiä. Mä muistan kun sä teit sen aina aikoinaan tanssin lopuks ja kaikki nauro sulle", Piia nauroi. "Ai nauro vai? Noh, ehkei sit enää thunderclappiä." He jatkoivat musiikin tahtiin heilumista ja välillä katseensa kohtasivat arastellen.

Screenshot-1013.jpg

Onneksi Piia huomasi Ennin kävelevän hieman tokkuraisena ovesta sisään. Hän lopetti tanssimisen ja tervehti tytärtään.

Screenshot-1014.jpgScreenshot-1016.jpg

Piia ryhtyi siivoamaan lautasi ja pulloja pois tieltä. Enni kääntyi isänsä puoleen. "Mulle tapahtu just jotain tosi outoo", hän sanoi ja vetäisi henkeä. "Joo, joo. Mä tiedän. Aikusuus se on.. se on hieno juttu. Mä ymmärrän että nyt sä meet ja et tuu takas ja oot vastuussa itestäs, niin. Mutta sen minä sanon, että poikiin et koske!" känni-Elias örvelsi ja heristeli sormeaan.

Screenshot-1015.jpg

"Otas nyt ihan iisisti. Kyllähän mä takas tuun! Ei ne opinnot multa koko ikää vie. Mä oon kelaillu ja tullu siihen tulokseen, et sit kun opiskelut on purkissa, niin mä tuun tänne takas ja mietin sit uusii asumiskuvioita, okei?" Enni vakuutteli kovaan ääneen. Siitäkös Elias ilahtui. "No niin, toi kuulostaa jo heti paremmalta mun korvaan!" hän sanoi hymyillen.

Isä ja tytär höpöttelivät vielä hetkisen. "Nää pippalot taitaa olla finito. Mut tosiaan, tuun sit aamulla vielä käymään ennen kun sä lähdet", Elias sanoi ja hyvästeli Ennin.

Screenshot-1019.jpg

Ennen ovesta poistumistaan Elias huomasi seinää koristavan pienen valokuvan. Kyllä hän muisti tuon kyseisen syyspäivän, kun Enniä oli saanut kiikuttaa ympäri kaupunkia karkkien perässä.

Screenshot-1021.jpg

Kun naiset olivat saaneet viimeisetkin astiat raivattua, Enni pääsi viimein punkkaansa. Se olis sit viimenen yö tässä talossa taas vähään aikaan, hän tuumi katsellessaan huonettaan ja vetäytyi syvemmälle vällyjen väliin.

 

Screenshot-1022.jpg

Puoleltapäivin Enni istuskeli joen tuntumassa katselemassa, oi niin kaunista, Riverview'tä.

Screenshot-1023.jpg

Silmät siristellen hän pohti sitä kaikkea työmäärää, mitä opinnot toisivat tullessaan. Olihan siitä jo aikaa, kun Enni oli koulunpenkillä viimeksi istunut. Kaiken sen lisäksi joutuisi ehkä tekemään oikeitä töitä. Onneksi vanhemmat olivat kartuttaneet aikamoisen omaisuuden, jolla kyettäisiin rahoittamaan Ennin opiskelua ja elämistä.

Screenshot-1024.jpg

Piia heitti roskikset takapihalle ja huomasi Ennin kykkimässä maassa. Tämä kuuli äitinsä rymistelyn ja nousi ylös.

Screenshot-1026.jpg

"Kyllä mä oon ihan tosi innoissani tästä", Enni sanoi ja hymyili onnesta. Kommentti lämmitti äitinsä sydäntä; olihan hän niin toivonut, että Enni pääsisi opiskelemaan. Bonustahan oli se, että myös itse tytär halusi sitä.

Screenshot-1025.jpg

"Noh, onks kaikki pakattuna? Paperit tallessa? Soitiksä sen taksin itelles?" Piia tenttasi ja heilutteli käsiään levottomana jokaiseen ilmansuuntaan. "Joo, joo. Ja en soittanu, koska se iskä ei oo tullu vielä. Kyl tässä viel kerkii tarkistaa moneen otteeseen, että ota ihan rauhassa, äiti", Enni huokaisi ja katsoi kimpoilevaa äitiään huvittuneena.

Screenshot-1030.jpg

Eliasta odotellessa Enni kittasi muutamat erikoissumpit kurkkuunsa. Kukaan ei tehnyt yhtä hyvää makukahvia kuin äiti (tai oikeastaan äidin kahvikone).

Screenshot-1032.jpg

"Hei mä tajusin just, et Eliaksella on tänään varmaankin duunipäivä. Mehän voitais käydä taksin kans vaikka sen työpaikan kautta, jos sä haluut? Oishan se nyt kiva nähä iskääskin ennen yliopistolle lähtöä", Piia kysyi ja katsoi tikittävää kelloa. "Äh, myöhästyn muuten. Kyl se iskä voi tulla sit vierailee vaik kampuksella tai jotain", Enni vastasi ja hörppäsi kahvinlopuskat kitusiinsa.

Screenshot-1033.jpg

Piia meni soittamaan Muhamatin Taksipalveluun. Enni täytti viimeiset lapuskat ja nakkasi koko nivaskan reppuunsa.

Screenshot-1044.jpg

Kymmenen minuutin (ja Piian yllätyksellisen vanhentumisen) jälkeen taksi kurvasi tielle. Piialla oli kyyneleet herkässä. Äitinsä tunteellisuuden takia myös Ennillä oli vaikea pidellä pokerinaamaa yllä. "No niin äidin pikku kulta mussukka, halataan nyt viel kerran!" Piia huudahti. Enni yritti pidätellä itkua ja kapsahti äitimuorinsa syleilyyn.

Screenshot-1045.jpg

"Pidä huoli itestäs ja tuu fiksumpana takas."

 

Screenshot-1046.jpgScreenshot-1052.jpg

Tunnin ajomatka ja tunnottomaksi puutunut peppu. Enni oli vihdoin saapunut Sim Yliopistoon. Hän ei aivan saanut kyytiä asuntolalle saakka, koska käteistä ei ollut tarpeeksi. Onneksi laukku ja reppu eivät painaneet paljoa, joten raahautuminen parkkipaikalta omalle asuntolalle ei tehnyt hirveän kipeää.

Screenshot-1049.jpg

Parin kiertotien kautta Enni löysi tiensä asuntolalleen. Hän oli vilkuilemassa ilmoitustaulua tärkeän informaation varalta, kun siinä samassa joku innokas tutor-oppilas nappasi Ennin matkalaukun kantoon ja lähti opastamaan tätä huoneeseensa.

Screenshot-1050.jpg

Siinä sitä nyt oltiin. Enni tähyili ympäri isoa huonetta, jossa oli kaksi parisänkyä ja stereot. Jostain päin asuntolaa kuului musiikkia ja ikkunasta näki nurmikolla hengailevia opiskelijoita. Onnellisuus ja vapaus valtasivat Ennin mielen. Tämä tuntui hyvältä.

Screenshot-1047.jpg

 

 

Edeltävänä yönä

 

Screenshot-1036.jpg

Ennin läksiäiset olivat tulleet päätökseensä. Elias oli lähtenyt pyöräilemään kohti kotia. "Jumalauta, pakko... pysähtyä", mies puuskutti ja karautti pyörällään tienvarteen. Kaikki syömiset ja juomiset ilmoittivat, että olisivat tulossa poistumaan pikimmiten kurkusta ulos.

Screenshot-1039.jpg

Oksennus lensi kaaressa puunjuurelle ja Elias jäi nojailemaan runkoon pidellen vatsaansa. Hetken hengiteltyään hän vetäytyi puusta irti ja kompuroi lähemmäs rantaa. Elias jäi lasittunein silmin katselemaan lipluttelevaa jokea. Oli niin hiljaista. Ei liikennettä, ei ihmisiä, ei edes lintuja. Sekunnit tuntuivat hidastuvan laskuhumalassa.

Screenshot-1038.jpg

Elias otti taskustaan savukkeen ja sytytti sen. Vuoronperään hän hengitti raikkaan kesäyön ilmaa ja sitten syöpäkääryleen kemikaaleja. Hiljaisuus jatkui. Rauhallisesti lainehtiva vesi oli suorastaan hypnoottinen ja sai ajantajun katoamaan sitä katsellessa. Samaan aikaan vesi oli ainoa asia, joka kertoi ajan kulumisesta. Jos vesi olisi pysähtynyt, ei Elias olisi uskonut aikaan.

Screenshot-1040.jpg

Hän poltti tupakkansa kaikessa rauhassa ja lopuksi viskasi tumpin välinpitämättömästi jokeen. Filtteri lähti lillumaan laineen mukana. Elias nuuhkaisi kainaloaan. "Hyi saatana sä dunkkaat, äijä", hän murahti itselleen. Oksentelu ja hikinen pyöräily olivat tietysti vieneet veronsa hygienian osalta. Onneksi vieressä oli joki pelastamassa tämän kurjan tilanteen.

Screenshot-1041.jpg

Vaatteet jäivät rannalle kolmeen epämääräiseen myttyyn. Aika tuntui hidastuvan entisestään, suorastaan pysähtyvän. Alaston Elias pysähtyi hetkeksi seisomaan matalikkoon. Virtaava vesi tuntui poistavan huonon ja tönkön olon. Tuuli puhalsi miehen paljasta selkää hellästi.

Screenshot-1042.jpg

Hän kyykistyi hieman, ponnisti ja liukui vettä pitkin pois rannasta. Vesi hyväili ihonsa jokaista kohtaa ja se virtasi kaikissa hänen kasvoilleen ajanmyötä syntyneissä urissa. Elias hengitti keuhkonsa täyteen kesäyötä. 

Screenshot-1043.jpg

Hiljalleen vesi lopetti virtaamisen, laineet eivät enää liplattaneet. Oli hiljaista, eikä aika enää kulunut.

 

 

..

Ja näin debyytti-tarinani tuli päätökseensä! Esikoiseni loppuminen tekee kipeää, mutta olen äärimmäisen iloinen siitä että kerrankin sain jotakin lopetettua. Kiitos kaikille jotka ovat sen jaksaneet alusta loppuun lukea, vaikka teksti ei ole ainakaan minua aina miellyttänyt.

Niin, lopun juonikuviosta ynnä muusta vain sen verran, että en päässyt siihen tavoitteeseen mitä olin kaavaillut. Koneen ja Simssin teknisistä probleemoista johtuen lavastamisessa oli puutteita ja kaiken lisäksi otin kuvia hieman liian hätäisesti (mm. Ennin yliopistoon lähteminen ei mennyt kuvien ja kerronnan osalta putkeen). Anyways, en jälkikäteen muuttaisi mitään, koska olen todella itseasiassa todella laiska lavastamaan ja huimia äärimmäisen ylitsepääsemättömiä juonikuvioita en harrasta.

Loppuun sananen tulevaisuudesta! Eli tekeillä olisi tekotaiteellisuuden ja angstauksen multihuipentuma, mutta haluan suunnitella sen juonen ajan kanssa huolella (ettei käy niin kuin tämän kanssa). Sitä ennen luvassa saattaa olla aina sopiviin rakoihin putoilevaa Legacy Challengea (ehkä) jos innostun jälleen hääräämään perheiden kanssa pitkän kaavan mukaan. MUTTA NYT luvassa on mahdollisesti taukoa kirjoittamisesta, koska jos lupaan jotakin, mitään ei ikinä tule.

Taisipas tulla sekava lopputeksti, mutta antakaa tämä anteeksi: se tuli kirjoitettua tunteella. Vielä kerran kiitokset lukijoille. Lukekaa ihmeessä tulevaisuudessakin! Aamen.

 

sunnuntai, 5. lokakuu 2014

Muodollinen "olen elossa" -ilmoitus

Hävettää huomata, että kuinka kauan aikaa viimeisimmän osan ilmestymisestä on kulahtanut. Vielä hävettävämpää tästä tekee se, että viimeksi julkaisin toiseksi viimeisimmän osan Eliaksen stoorista ja ehdin jo lupailla lopetusta pikaisesti. Seitsemän kuukauden jälkeen en ole projektissa kuitenkaan edistynyt sitten yhtään (enkä oikeastaan ole edistynyt yhtään missään muussakaan). Syynä jälleen koneeni toimimattomuuden aiheuttama epätoivo ja ahdistus, josta en tahdo päästä ylitse. Kovasti kyllä maalailen haavekuvia nätistä näppärästä lopetuksesta, mutta en osaa yhtään sanoa milloin hermoni ja motivaationi alkaisivat yhteistyöhön kyseisten haavekuvien toteuttamisen kanssa. 

Halusin vain muistuttaa ja ilmoittaa, että en ole mihinkään kadonnut! (Olen pelannut ja luonut tarinaa kovasti The Sims 2:ssa ja toivottavasti saisin sieltä suunnalta ehkä joskus tuotua jotakin tänne blogin puolelle.) Jonakin kauniina päivänä saamme toivottavasti Eliaksen tarinan päätökseen kunnialla, toivon sitä todella!

Hang in there, toverit!

lauantai, 3. toukokuu 2014

Elias - Osa 7

Tervehdys vain, täällä jälleen. Luvassa olisi siis äärimmäisen mielenkiintoinen ja mielen puhaltava seitsemäs osa! Okei, ei ehkä mielen puhaltava, mutta semi-mielenkiintoinen ainakin. Viimeksi jäätiin toosi jännittäviin tunnelmiin (not), joten lähdetään myös siitä mihin jäätiin. Pakko myös sanoa, että kyseessä olisi sitten Eliaksen elämän toiseksi viimeinen osa. Surullista, mutta ei auta itku markkinoilla. Nauttikaa vielä kun voitte! Lukemisen iloa.

 

 

Screenshot-713-normal.jpg

Aamuvarhain Elias heräsi tuntemattomasta sängystä. Hetken katseltuaan ympärilleen eilisen illan tapahtumat alkoivat palautua osittain mieleen. Hän raaputti kaljuaan ja mietti, että miten saisi hivutettua itsensä koomailevan Kirsin kyljestä tämän huomaamatta. 

Screenshot-714-normal.jpg

"Ei vitun vitun vittu", Elias myhäili ja painoi kasvonsa käsiinsä. Hänen olisi totisesti tehnyt mieli parkua kuin pikkulapsi, muttei vain ollut kykenevä. Hän istui sängyn reunalla ja vieressä makasi nainen, joka ei todellakaan ollut hänen vaimonsa. Mitä perkelettä mä oikein ajattelin eilen? Elias pohti tuskaisesti ja tamppasi otsaansa kämmenillään. Sitten hän huokaisi syvään ja nousi seisomaan.

Screenshot-715-normal.jpg

Elias poimi vaatteitaan pitkin taloa mahdollisimman hiljaa. Hän ei halunnut Kirsin heräävän. Oikeastaan Elias toivoi, että nainen ei muistaisi illasta paskaakaan ja koko sotku voitaisiin jättää unholaan.

Housunsa napitettuaan Elias käveli ulos ovesta.

Screenshot-716-normal.jpg

Mies ehti ottaa vain muutaman askeleen ulko-ovesta, kunnes hän kuuli Kirsin vikisevän takanaan. Elias painoi katseensa maahan ja yritti jatkaa matkaansa, mutta Kirsi tarttui häntä käsivarresta. "Älä mee. Jää mun kans", Kirsi sanoi hentoisesti ja yritti välittää koiranpentukatseensa Eliakseen. "Tää oli tässä, Kirsi. Me ei sit enää nähdä."

Screenshot-717-normal.jpg

Alusvaatteisillaan tanttaroiva Kirsi ei kuitenkaan hyväksynyt ehdotusta. "Ai tälleen sä feidaat mut? Väitäksä, että mä en meinaa yhtään mitään sulle?" hän kysyi. Elias huokaisi syvään. "Ei se sitä ole. Homman nimi on nyt se, että mä kuulun mun vaimon luokse. Sä oot mulle vaan hyvä ystävä, yritä ymmärtää", hän selitti ja ohitti lumihangessa pönöttävän Kirsin. "Vai hyvä ystävä", kuuli Elias Kirsin jäävän mutisemaan taakseen.

Screenshot-719-normal.jpg.

Elias hyppäsi autoonsa ja vilkaisi nopeasti tienposkessa kiukkuisena tuhisevaa Kirsiä. Tämän kyllä saisi tyynnyteltyä; tärkeintä olisi nyt se, että suhde Piiaan säilyisi ennallaan, eikä tämä syrjähyppy muuttaisi heidän välejään lopullisesti.

Screenshot-718-normal.jpg

Screenshot-720-normal.jpg

Kuinka ollakaan, Eliaksen astuessa kotiovesta sisään oli Piia aulassa vastassa. Nainen oli juuri laskenut puhelimen kourastaan ja katsoi Eliasta syvälle silmiin. Huoneessa vallitsi muutamien sekuntien ajan syvä hiljaisuus. Eliaksellekin oli täysin selvää, että valitettavasti ainakin osa eilisen tapahtumista oli kantautunut Piian korviin.

Screenshot-721-normal.jpg

Hän otti haparoiden muutaman askeleen vaimoaan kohti. Vaikka Elias osasi arvata Piian reaktion, yritti hän silti esittää, ettei mitään olisi tapahtunutkaan. "Rakas", Elias kuiskasi ja yritti halata vaimoaan. "Elias lopeta", lensivät Piian sanat kuin pyssyn suusta ja Elias perääntyi.

Screenshot-722-normal.jpg

"Että sä kehtaat tulla läästimään mua niinku.. IHAN KUIN MÄ EN TIETÄIS! Milloin sä tajuut, että tässä maailmassa sana kiertää. Ja että oma tyttäres sai tietää ensimmäisten joukossa", nainen jatkoi raivoissaan. Elias ei ilmeisesti ymmärtäny/halunnut ymmärtää pelin henkeä ja vastasi: "Mä en tiedä mistä sä puhut."

Screenshot-703-normal.jpg

Piia kaivoi kännykkänsä esiin ja näytöllä komeili todella edustava kuva Eliaksesta ja Kirsistä.

Screenshot-723-normal.jpg

"Vai et tiedä? Kerrohan sitten, että miks vitussa tällanen kuva löytyy sun Kirsikkas sivuilta Facebookissa? Tajuutsä että KAIKKI on nähny tän? Ja Rhoda soitti just ja kerto, että olitte lääppiny toisianne ihan häpeilemättä Pisteessä. Mä oon varmaan ihan saatanan sokee, kun en huomannu tätä aiemmin", Piia laukoi ja heitti kännykkänsä lattialle. "Okei saatana! Sä näytät niin hyvin tietävän mun asiat, niin eiköhän sitten sun kuulu myös tietää, että mä panin sen muijan kanssa!? Mä. Nussin. Kirsiä", Elias karjui ja tajusi heti nanosekunnin päästä, että ehkä kannattaisi alkaa miettimään sanomisiaan. 

Screenshot-724-normal.jpg

"No tulipa toikin nyt yllätyksenä! Sulle ei näköjään tällanen eltaantunu harakka näytä kelpaavankaan. Mua ei kiinnosta enää paskaakaan jos sä herkuttelet niillä teinitytöilläs. Ihan tiedokses vitun kulipää: mä petin sua jo aikapäiviä sitten. Aikuisen ihmisen kanssa tosin, enkä minkään kakaran", Piia vuorostaan kiekui. 

Eliaksen päässä alkoi pyöriä toden teolla. Hän ei ollut missään vaiheessa osannut epäillä, että hänen Piiansa olisi käynyt vieraissa. Niinpä hän otti ja lähti talosta ovet paukkuen.

 

Screenshot-812-normal.jpg

Enni oli ehtinyt juuri paeta hurrikaani-Piiaa pakosalle. Hän oli sopinut menevänsä kylättelemään Anitan perheen luokse. Ovelle saapuessaan Anita olikin jo ystäväänsä vastassa tervehtimässä: "Enni, hei. Siis tosi kiva juttu et sä pääsit! Äitiki on nyt kotona nii voit moikata sitä. Siis aaa, me ei olla juteltu niin pitkään aikaan!" Enni naurahti ja seurasi kamuaan sisälle. "No ei kyl olla, mulla on niin paljon kerrottavaa ettet ees tajuu."

Screenshot-813-normal.jpg

Teinihihittely alkoi heti kun ulko-ovi oltiin saatu kiinni."Perttu sano, et Jalmari oli sanonu, et sen pikkusiskon kummitädin eksän pikkuserkulla oli ollu joskus juttua Stiinan kans! Voitsä kuvitella: Stiinan!" Enni kikatti Anitan korvaan. "Voi tsiisus, puhutaanks me nyt samast Stiinast? Mä kun luulin et se pikkupossu ei ikinä sais ketään. Nyt tehään silleen et mä käyn hakee mun läppärin niin mennään nauraa sen FB-kuville", Anita kuiski ja lähti painelemaan yläkertaan.

Screenshot-814-normal.jpg

Ystäväänsä odotellessa Enni päätti katsella ympäri aulaa. Kääntyessään ympäri hänen eteensä pelmahti Anitan kaksoissisko Carlotta. Enni oli tervehtiä tyttöä, muttei ehtinyt edes nielaista kun tämä jo aukaisi suunsa: "Kappas keppana, pettäjän pentuhan se siinä. Ooks säkin joku äpärä?" Suu henkisesti montulla Enni katsoi Carlottaa ja yritti etsiä sanoja vastaamaan väitökseen. 

Screenshot-816-normal.jpg

Carlotta kohotteli kulmiaan siihen malliin, että Ennin oli pakko keksiä jotakin sanottavaa. "Öö mää.. Mun pitää mennä kattoo.. Siis katsomaan pokkupisuu, PIKKUPOSSUU. Stiinaa! Öö." "Stiina on mun paraskaveri." "Eeh.. Joo, joo kiva", tyttö sönkötti, eikä puheen laatu pahemmin parantunut, kun Carlotan kulmakarvat kohosivat entisestään. 

Screenshot-815-normal.jpg

"Tsih, sä puhut ihan sekoja. Toivottavasti sä et meinannu alkaa hengailee Antsun kans useemminki", Carlotta naurahti ja pyöräytti päätään niin, että poninhäntä vain pyörähti. Enni alkoi jo hieman tulistua moisista sanoista: "Et sä päätä kenen kanssa mä hengailen! Ja mitä sä jauhat pettäjästä? Kaikkihan tietää millanen jakorasia sä.. nevermind." "Siihen on kuule syynsä, miksi mä tiedän kaiken mitä tässä kyläpahasessa tapahtuu. Ta-taa, bitchacho, aika rientää", Carlotta sanoi ja kipitti ulos poninhäntä jälleen heiluen. 

Screenshot-819-normal.jpg

Enni liittyi Anitan seuraan olohuoneeseen. Tämä ei ollut ilmeisesti löytänyt tietokonettaan, koska oli siirtynyt tv:n ääreen tillottamaan. "Juttelit sit vissiin Caron kans?" Anita kysyi tietäen, etteivät siskonsa tavat olleet mistään parhaasta päästä. "No joo, ei pahalla, mut mä en millään jaksas kattoo sitä." "Eh, sil tais olla vaan huono päivä." "No sil taitaa olla aina huono päivä, kun mä sen nään. Haukkupa mua sit äpäräkskin ja kaikkee", Enni huokaisi ja mutristi suutaan. "Mä kuulin. Pitää jutella sit sen kans kahdenkesken, kyl se suhun tottuu! Teist voi tulla oikeesti hyvät kaverit.. jossain vaiheessa", Anita yritti sanoa rohkaisevasti.

Screenshot-820-normal.jpg

Enni ei kuitenkaan ollut samaa mieltä. "Jossain vaiheessa? Tai entä jos mä en ees haluu olla sen kaveri?", hän sanoi levitellen käsiään. "Sitä paitsi, mä en jaksa uskoa, että meillä on ees mitään yhteistä. Mä lupaan sietää Carlottaa sun takia, mut ei meistä sen enempää tarvitse tulla", Enni jatkoi ja taputti ystäväänsä olkapäälle.

 

Screenshot-821-normal.jpg

Elias istuskeli baarissa pilkkuun saakka. Baarimikotar sekoitti vielä viimeiset drinksut pöytään ennen lähtöä. "Siis mä en vaan hokaa et miten se Päivikki Rääsynen on saanu paikkasa sieltä eduskunnasta? Siin on kyl taas yks juttu mikä niin paljo ärsyttää täs perkeleen maailmassa. Millon mitäki ollaan ottamassa pois tai leikkaamassa, jumalaut", känni-Elias soperteli ja kulautti juomansa kurkusta alas. "No niin äijä, eiköhän oo sun aika lähtee untenmaille", baaritiskin takaa huikattiin ja itse äijä nousi ylös penkistä.

Screenshot-737-normal.jpg

"Onkohan se Riksu vielä elossa? Saa meinaa äijä antaa mulle sohvan yöksi", Elias höpötteli itsekseen auton ratissa (simien koordinaatiokyky ei kärsi alkoholista tietenkään). Työpaikallaan hän oli tutustunut ulkomaalaiseen Riksuun, joka oli sitten saanut potkut ja nykyään asusteli pummiyksikössä keskellä kaupunkia. Talvi oli ollut melkoisen kylmä, joten kaverin selviytymisestä ei ollut kauheasti tietoa.

Screenshot-740-normal.jpg

(Elossa oleva) Riksu oli jo ehtinyt nukkumaan, joten Elias päätti ystävällisesti olla herättämättä ystäväänsä ja nyysi yhden suklaapatukan evääksi. Kotiin Elias ei todellakaan halunnut mennä, vaikka lämmin sänky (tai sohva) kyllä houkuttelikin. Hän vain päätti pysyä poissa kuvioista vähän aikaa, jotta tilanne siellä saisi rauhoittua.

Screenshot-738-normal.jpg

Elias heittäytyi pitkälleen ohuen lumikerroksen peittämälle sohvalle ja vetäisi takkiaan paremmin päälle. Hypotermiaan kuoleminen tuntui ihan mukavalta ajatukselta siihen nähden, että hän joutuisi aamulla heräämään siihen todellisuuteen, että hänen avioliittonsa ei ollut miltään osin terveellä pohjalla. Elias puhalsi höyrypilven kitusistaan ja painoi silmänsä kiinni.

 

Screenshot-725-normal.jpg

Eliaksen liikkeistä tiedoton Piia ei myöskään ollut kehdannut levittäytyä parin makuuhuoneeseen. Sen sijaan hän oli majoittautunut Ennin huoneeseen, minkä johdosta tyttö punkkasi vanhempiensa makuuhuoneessa. Järkeenkäyvät järjestelyt Sahlstenissa.

Piia imaisi kuolat poskeltaan takaisin suuhunsa ja nosti parin viinilasillisen tuhoaman pääkoppansa ylös tyynystä. "Jeesus sentään", hän kauhisteli omaa toimintaansa ääneen ja huomasikin Ennin kipittävän ylös rappusia.

Screenshot-726-normal.jpg

"Okei äiti, mä en nyt halua loukata, mutta sä näytät ihan harakan perseeltä ja tää mun huone ei ehkä oo ihan paras paikka angstihengailuun", Enni sanoi ja yritti pitää äitinsä rauhallisena. Piia ei edes jaksanut suuttua harakan perse -vertauksesta ja tuumi oikeastaan samaa itsekin. "Mä tiedän, anteeksi. Mun ei pitäis aiheuttaa sulle huolta. Mä en vaan tiedä, selviinkö mä tästä yksin", hän sanoi hiljaa ja oli vähällä parahtaa itkuun. Enni tarrasi äitiään olkapäästä ja sanoi tomerasti: "Eikä sun tarviikaan! Perttu tulee hakee mua ihan just ja sä teet niin, että soitat vaikka Rhodan käymään tai jotain! Se kuuntelee sua ihan varmasti. Kaikki järjestyy, äiti, ihan oikeesti." Piia olisi halunnut uskoa tyttärensä rohkaiseviin sanoihin, mutta tiesihän koko kylä, ettei entiseen enää olisi paluuta.

Screenshot-727-normal.jpg

Ennin lähdettyä Pertun matkaan Piia tarttui puhelimeen ja naputteli rakkaan Rhodan numeron näytölle. "Hei ihanaa et sä soitit! Puskaradio kerto jo kaiken. Mitä mä voin tehdä sun hyväks, muru?" Rhodan ihastuttava ääni kaikui luurista. "Voitsä vaan.. tulla tänne?" Piia sanoi itkua vääntäen. "Voi rakas, kyllä! Mä tuun ihan just!"

 

Screenshot-749-normal.jpg

"Sit mutsi jäi vaan venailee siihen alakertaan puhelin kouras. En mä tiedä mitä siel sit tapahtu, mut ku tulin kotii nii äiti oli iha koomas mun sängys nii aattelin mennä sit niiden huoneeseen nukkumaa. Sinne se jäi angstaa", Enni selosti viimeisen kahdenkymmenenneljän tunnin tapahtumat Pertulle. "No styylaaks ne sit enää keskenää?" tämä mutisi ja katsoi Enniä kuin mikäkin pajapää. "Mä en tiiä, joo kai. Mut mitä mä kyliltä kuulin, niin molemmil on ollu jotai ulkopuolist säätöö."

Screenshot-750-normal.jpg

Nuoret yrittivät unhoittaa vanhempien ongelmat treenaamalla hieman luistelua. Ex-jääkiekkoilija Perttu joutui taluttamaan Enniä ympäri kaukaloa siinä toivossa, että tyttö oppisi jäällä liukumisen alkeet nopeasti.

Screenshot-752-normal.jpg

Toivo oli kuitenkin täysin turha. Heti, kun Ennin keskittyminen herpaantui, olivat he molemmat turvallaan jäällä. Oikeastaan ainut turvallaan pötköttelevä oli Enni, mutta Perttukin viihtyi jäänpinnassa oikein mukavasti.

"Mitä jos mentäs vaan ulos hengailemaan?" Perttu kysyi vaivaantuneesti. "Kannatan ideaa", vastasi Enni keräillessään itseään ylös.

Screenshot-753-normal.jpg

Parhaat lumikelit alkoivat olla pikkuhiljaa ohitse, joten nuoripari päätti yhteistuumin ("Ei vitsi Perttu meijän on pakko tehä lumiukko!" "Ehh..") tehdä talven viimeisen lumiukon. Ensimmäisen palleron pyörytettyään Perttu oli kuitenkin sitä mieltä, että syömään olisi pakko päästä. 

Screenshot-756-normal.jpgScreenshot-757-normal.jpg

Nuoret kävivät mättämässä itsensä täyteen ranskanperunoita, hampurilaisia ja muuta äärimmäisen terveellistä sapuskaa. Perinteiseen teinitreffitapaan kuuluen herkistelyt ja imutukset hoidettiin pois alta juuri ennen kotiinlähtöä. 

"Millos teillä ois kämppä tyhjänä, mussuliini?" Perttu kuiski tyttöystävänsä korvaan. "Sainoiksä mua just Mussoliniks? Eiks me just juteltu et sun pitäis hioo noit sun söpöilyrepliikkejä."

 

Screenshot-728-normal.jpg

Kotosalla Rhoda oli viimeinkin päättänyt ilmestyä paikalle. Piian alkuperäisen suunnitelman mukaan hän yritti esittää erittäin tuohtunutta, mutta ystävänsä syliin retkahtaessaan ei voinut olla vihainen muutaman tunnin myöhästymisestä. "Kiitti, Rhoda. Mä en tiedä, mitä mä tekisin ilman sua", Piia niiskutti. "There there, babygirl. Mennään sisälle juttelemaan."

Screenshot-729-normal.jpg

"Sit mä pamautin Eliakselle, että mä oon käyny kuksimassa toisen miehen kans. Mut siin tilanteessa mä vaan halusin kostaa sen, mitä se oli sen pikkupillu-Kirsin kanssa puuhaillu, mua kuvottaa", Piia tilitti ja hakkasi käsiään yhteen kimpaantuneena. Vieläkin lenkkivaatteissa viihtyvä Rhoda ei ollut yllättynyt. "Senhän mä tiesinkin. Ne keski-ikää lähestyvät ukot on just tommosia, sellasten yliopiston pikkulutkien perässä vaan pyörii", hän sanoi, otti hörpyn viinilasistaan ja laski sen sohvapöydälle. "Äijä on kusipää, mutta et sä tolla iällä hyvä nainen uuttakaan saa. Suosittelen vaan jatkamaan niinku mitään ei ois tapahtunu. Sitä paitsi; vaihteluhan se vaan virkistää!", Rhoda jatkoi rohkaisevasti. Piia huokaisi syvään: "Meillä ei oo enää paluuta."

Screenshot-730-normal.jpg

Maanmainio parisuhdeneuvoja Rhodakin joutui hieman haukkomaan henkeään: "No jopas jotakin. Sä taidatkin olla ihan tosissas. Juttu on ihan fine mulle, mutta mieti mikä soppa tästä syntyy juoruämmien kesken! Sua aletaan halveksua jos sulla ei oo miestä rinnallas." Piia naurahti ystävänsä dramaattisuudelle. "Tiedäksä rakas Rhoda kun mä--" "Äläkä nyt vaan sano että sä oot joku römpsänsörkkijä! Se nyt tästä vielä puuttuu että sä oisit lesbo", Rhoda keikaisi. Parin sekunnin bitchyouserious-ilmeen jälkeen Piia jatkoi: "..kun mä oon päättänyt että tää avioliitto on tässä. Tunteet ei katoo yhdessä yössä mihinkään, mutta mä en vaan voi enää kattoa Eliasta samalla tavalla. Kaikkihan tästä tilanteesta kärsii."

Screenshot-732-normal.jpg

Yhteiseen sänkyyn hyppääminen ei tuntunutkaan loppujen lopuksi niin pahalta, kuin Piia oli kuvitellut. Vain miehensä lämmin kylki puuttui vierestä. Hän veti peiton ylleen ja sulki silmänsä.

Ehkei ero olisikaan niin paha asia, kuin yleensä annetaan ymmärtää. Tunteet eivät katoa yhdessä yössä. Piia tiesi sen itse vallan hyvin, mutta hänellä ei ollut pienintäkään käsitystä Eliaksen mielentilasta tai tunteista. Ehkä Elias olisi se, joka ei voisi olla eroamatta riitaisissa väleissä. Tai mistäs sitä tietäisi, vaikka haluaisi roikkua Piiassa vielä loppuikänsä. 

Screenshot-608-normal.jpg

Tähdet loimottivat taivaan täydeltä Ennin pyöräillessä kohti kotia. Hän ei yhtään osannut odottaa, että millainen tilanne kotona olisi tällä hetkellä. Totta puhuen Enni ei edes tiennyt, että mitä vanhempiensa kohtalolta toivoi. Hän ei haluaisi elää ilman toista vanhempaa, muttei jaksaisi myöskään katsoa onnetonta perhettään.

Screenshot-758-normal.jpgKotimatkallaan Enni sattui ajamaan Tatianan talon ohitse. Hän huomasi kaverinsa hojottavan keskellä pihamaata, joten päätti pysähtyä tervehtimään. ”Moi Tati! Mitä sä ulkona tähän aikaan teet?” Enni kysyi ja katseli ympärilleen ikään kuin yrittäen määrittää aikaa. ”Heh, mama ei ollut oikein tytyväinen minun ahkeruuteen kun siivosin toilet. Nyt joudun rangaistukseksi seisomaan tässä pari tuntia”, Tatiana selitti hymyssä suin. 

Screenshot-760-normal.jpg

”Mä aina välillä unohan nää teiän kasvatusmenetelmät. Mut hei arvaa mitä! Mä olin just Pertun kans ulkona! Oli ihan sikakivaa. Me ekaks hengailtii vaa ja sit pussailtii dinerin takapihal”, Enni hihitteli ja pomppi innosta. ”Uu, hieno homma, kamu. Mitä muuta sulle kuuluu?” Tatiana kysyi kiinnostuneena. Ystävänsä huokaisi syvään: ”Säkin varmaan tiedät mun porukoista jo. Ne eroo kai. Tai en mä tiedä, niil oli aika hitonmoinen riita toissapäivänä. Äiti jopa nukku mun huoneessa.”

Screenshot-759-normal.jpg

”O-ou. Ei voi olla hyvä juttu. Minun mama ei ikinä nukkuisi minun huoneessa. Hän sanoi lapsissa on todella paljon bakteeria. Toivon et he saa asian kuntoon, rakas Enni”, Tati sympatisoi ja jopa taputti Ennin poskea lämpimästi. Tämä hymähti ja sanoi: ”Mulla ei oo mitään käryy, mitä täs nyt tapahtuu.  Saa nähdä.”

Screenshot-742-normal.jpg

Aamulla uninen Enni katseli apaattisesti aamun kokkiohjelmaa. Hän kuuli takaansa, kun kahvinkeitin napautettiin päälle ja samassa hänen äitinsä istuikin keittiönpöytään. ”Huomenta murulainen”, Piia sanoi ja tähyili sanomalehteä. ”Huomenta vaan”, Enni vastasi ja yskäisi. ”Isästäs ei oo vieläkään vissiin kuulunu mitään”, Piia kuiskasi huolestunut sävähdys äänessään. ”No itse asiassa se nukkuu mun sängyssä yläkerras”, Enni mainitsi. ”Tsiisus, miks mä muuten olisin tähän aikaan hereillä, ellen siks että iskä kuorsaa niin lujaa, ettei erkkikään siel nukkuis”, hän jatkoi ja nosti itsensä ylös sohvalta. Piia ei vieläkään saanut sanaa suustaan. 

Screenshot-743-normal.jpg

”No mä lähden joka tapauksessa nyt Anitan kans leffaan, mä otin vähän rahaa sun kukkarosta, heippa!” Enni huudahti tekstiviestin naputettuaan ja ampaisi ulos ovesta. ”Jaa, okei, joo”, Piia vastasi, eikä ollut päässyt eroon siitä tosiasiasta, että hänen ”kadonnut” miehensä loikoili sillä hetkellä yläkerrassa.

Screenshot-744-normal.jpg

Hektisen hetkisen kuluttua Elias laahusti alas portaita. Hän oli menossa vessaan, mutta vaimonsa havaitessaan hän pyörähti ovilta ympäri. Piia vilkaisi nopeasti Eliasta, muttei kehdannut tuijottaa liian pitkään. ”Huomenta”, Elias sanoi hetken hiljaisuuden kuluttua. ”Huomenta vain”, Piia vastasi nopeasti, mutta rauhallisesti ja antoi pienen hymynkin sen merkiksi, ettei tilanne enää ollut tulenarka. 

Screenshot-746-normal.jpg

Piia nousi ylös tuolista ja oli aikeissa hakea kahvia, kun Elias kiiti hänen rinnalleen. ”Öäh, voitasko me jutella?” tämä kysyi ja hankasi niskaansa. ”Totta kai. Missä sä oot oikein ollut?” Piia kysyi hieman huolestuneena. Elias naurahti pienesti: ”No siis, kavereiden luona punkannu vaan.  Ja mä meinaan ihan oikeesti kavereiden.” Hän halusi vahvistaa Piialle, ettei Kirsi ollut enää kuvioissa. ”Sä oot ollu mun ajatuksissa ihan jatkuvasti, Piia. Mä oon yrittäny miettiä, että miten me saatas korjattua tää kaikki mitä meillä on”, Elias jatkoi sydäntä särkevällä äänellään. 

Screenshot-745-normal.jpg

”Elias, mä en vaan näe että meillä on enää mitään korjattavaa”, sanoi Piia yrittäen pitää tilanteen rauhallisena. Elias piteli päätään. ”Ootsä oikeesti tota mieltä?” hän kuiskasi ääni murtuen. ”Mä tekisin Piia ihan mitä tahansa sun vuoksi! Ihan mitä vaan. Mä oon valmis antamaan sulle tekos anteeks ja kadun omaani ihan helvetisti. Piia. Mä rakastan sua”, Elias jatkoi.

Screenshot-747-normal.jpg

Teki tiukkaa, mutta Piian täytyi kestää se, ettei hän voinut parahtaa itkuun ja painautua miehensä olkapäähän. ”Mäkin rakastan sua, Elias. Mä välitän susta edelleen. Mä en vaan näe meillä tervettä tulevaisuutta. Mä olen oikeesti pahoillani”, hän sanoi ja ojensi kätensä koskeakseen miestään, mutta kuitenkin laski ne. Piia kuuli, kun Elias nielaisi pahanolonsa. Lasittunein silmin mies katsoi vaimoaan ja sanoi hiljaa: ”Ymmärrän. Mä..” Elias viittoi menevänsä makuuhuoneeseen.

Screenshot-748-normal.jpg

Elias ei ollut itkenyt aikaisempia ongelmiaankaan, joten päätti olla itkemättä tälläkin kertaa, vaikka henkisesti kyyneleet virtasivat kuin vesiputouksesta. 

Screenshot-761-normal.jpg

Piia päätti tukahduttaa tunteensa siivoamiseen. Parin päivän angstailuiden takia talo oli järkyttävässä kunnossa. Tiskien tehojynssääminen tuntui jopa paremmalta kuin viinipulloon tarttuminen. 
Siivouksen lomassa hän muisti, että ehkä olisi aivan asiallista hoitaa yksi asia loppuun kaiken sekasorron keskeltä.

 

Screenshot-769-normal.jpg

"Ja mulla on nyt semmonen tilanne et.. Noh, mun pitää nyt keskittyy ihan vaan omiin juttuihin", Piia selitti. "Eks tykkää musta?" Alessandro kysyi tyynenä. Piia oli soittanut Alessandrolle ja pyytänyt tapaamista. Mies oli tietysti vastannut myöntävästi ja kutsuikin Piian käymään fiinissä asuntovaunussaan. Piia vastasi hieman häkeltyneenä: "Ei, ei tää nyt sitä ole. Sä oot tosi kiva mies ja.. Mä en nyt tiedä miten mä tän sanoisin sulle." Alessandro tarttui häntä olkapäistä ja sanoi: "Sä hullu nainen. Mä en tahto mennä sun kans naimisin. Mulla on uusi kaunis nuori nainen. Me ei voida enä nähdä."

Screenshot-770-normal.jpg

"Oh sweet baby Jesus, sitähän mä ajattelinkin! Tosi ikävää et me ei voida mennä naimisiin, mut.. Kai mun on sit tyydyttävä kohtalooni. Hyvästi!" Piia huikkasi dramaattisesti ja poistui ovesta.

 

Screenshot-834-normal.jpg

Enni oli löytänyt tiensä kotiin leffateatterista. Pari tuntia oli kulunut niin mukavasti, että Anita pyysi Ennin vielä illemmalla käymään kotonaan.

Enni istahti sähköpianonsa ääreen ja pimputteli hieman. Hän ei ollut soittanut vähään aikaa, mikä oli oikeastaan erittäin harmillista. Olihan tyttö sentään ihan kelpo pianisti.

Screenshot-833-normal.jpg

"Blääh, miltä mä taas näytän?" tyttö tuhisi itsekseen peilin ääressä. Hän oli jopa vaihtanut vaatteensa saadakseen Carlottan hyväksynnän. Enni oli nimittäin tullut siihen tulokseen, että ehkä hän näytti hieman liian oudolta, että Carlotta voisi hyväksyä hänet. "Miksi ihmeessä minä havittelen sen muijan hyväksyntää? Anitan kaverihan minä olen, enkä sen", hän jatkoi pähkäilyä ja vetäytyi irti peilistä. 

 

Screenshot-811-normal.jpgScreenshot-810-normal.jpg

Eliaskin oli saanut raahattua ruhonsa ylös sängystä. Kaiken synkkyyden keskellä oli jäänyt huomaamatta, että kevät oli hyvää vauhtia tuloillaan. Ehkä auringonpaiste toisi mukanaan muutakin mukavaa ja elämä alkaisi jälleen rullata.

 

Screenshot-835-normal.jpg

Lobosien talolla Anita selitti täyttä häkää elämäänsä Ennille. "No heti kun sä sit lähit matkoihis, se poika siitä eturivistä tuli juttelee mulle! Siis mulle! Olin ihan omg, niinku pään sisällä. Ulkosesti olin aika semi-cool. Siis se kundi oli vaan et 'moi' ja mä olin et 'moiij' sille söpösti you know. Se oli niin hot oikeesti", Anita selosti suu vaahdossa hiuksiaan hiplaten. "Okei, entä sit?" Enni kysyi hieman kiinnostuneena. "No, sit se sano et 'ens kerral ei tarvii sylkee mun niskaan kun naurat taemmas rivis'. Mut se oli niin söpö kun se puhu!" Anita pomppi ja kosketti kasvojaan.

Screenshot-836-normal.jpg

"Eh, mä en tiiä et oliks se sit hyvä juttu mut.. Kiva et se oli ainaki söpö!" Enni vastasi ja huomasi Carlotan sipsuttelevan korkokengissään sisälle. Poninhäntä heiluen tämä käveli tyttöjen ohi ja vilkaisi Enniä tuttuun tapaan ivallisesti. Siinä samassa Anita aukaisi suunsa: "Nojaa, saa nyt nähä et tuleeks meidän jutusta mitään. Mut mä meen nyt tekemään sen ruuan loppuun, ihanhan täs kuolee nälkään. Caro! Pidä Ennille seuraa."

Screenshot-837-normal.jpg

"Kappas vaan, sinä se vaan täällä jaksat norkoilla", Carlotta huokaisi Anitan poistuessa keittiöön. Tällä kertaa Enni ajatteli olla jäätymättä, yrittäisi sen sijaan luodan keskustelua. "No kiva nähdä suakin. Anita ite kutsu mut tänne kylään, mä en mitään norkoile", hän sanoi ja työnsi kätensä puuskaan. "No osaathan sä puhua kunnollakin. Edistystä. Joko vanhempas on taas yhessä?" Caro vastasi virnistäen. Enni ei osannut täysin käsitellä Carlotan häikäilemättömyyttä. "Mun perheen asiat ei kuulu sulle. Take care of your own business", hän sähähti. Carlotta hymähti kohauttaen olkiaan ja käveli keittiöön.

Screenshot-838-normal.jpg

Anita jatkoi höpöttelyään, mikä sai Ennin ajatukset irtaantumaan Carlotan puheista: ".. sellasta se elämä on. Aina ei mee nallekarkit tasan." "Totta puhut. Tää salaatti on muuten ihan rikollisen hyvää!" Enni kehui ystävänsä mahtavia kokkaustaitoja. "Äh, tää nyt on vaan tämmöstä. En mä oikeesti mikään hyvä kokki oo", Anita sanoi vaatimattomana odottaen kehuja. Enni ei kuitenkana tajunnut vihjettää, vaan jatkoi syömistä.

 

Screenshot-832-normal.jpg

Iltapäivä lähti mukavasti käyntiin myös siksi, että Elias pääsi jälleen palaamaan töiden pariin. Arkirutiinit alkoivat olla aivan unohtuneita, joten keittiöön pääseminen tuntui vallan ihastuttavalta asialta. 

Screenshot-773-normal.jpg

Piiakin oli eksynyt kaupungille. Monien muiden tapaan hän oli jumittunut jonottamaan sisälle ruokakauppaan. Maanviljelijät olivat ryhtyneet lakkoon, joten kaupunkilaiset hamstrasivat kaikkea ruoaksi kelpaavaa kaappeihinsa. Nuorehko mies naureskeli ihmisten päättömyyttä ja Piia liittyi samantien mukaan. "Pitää tässä varmaan lähteä tyhjentämään joetkin kaloista", mies sanoi nauraen. "Ihan totta. Mutta ei kyllä mato-onkea voi käyttää, sillä niitä matojahan voi tarvita vielä", Piia lisäsi. Molemmat nauroivat. "Näin se on. Pakko kysyä, mikä sun nimi mahtaa olla?" mies kysyi ystävällisesti. "Piia, Piia Sahlsten. Ei olla vissiinkään tavattu", Piia vastasi ja ojensi kätensä.

Screenshot-774-normal.jpg

"Simo Laikku, moi vaan. Mä oikeestaan muutin tänne eilen", Simo sanoi tarttuen Piian tervehtivään käteen. Miehen sileästä ihosta ja tuuheasta tukasta päätellen hän oli nuorehko. Maksimissaan kolmenkymmenen. Piia rohkeni kysyä nuorukaista kahville, mutta Simonn täytyi kiirehtiä suoraan kaupasta kohti kotia. 

 

Screenshot-827%20%282%29-normal.jpg

Illalla Enni tuhersi läksyjään pöydän ääressä. Elias siivoili keittiötä. "Mitäs kuuluu?" hän kysyi hiljaisen hetken rikkoakseen. Enni huokaisi. "Ei mitään kummempaa. Kävin mä Anitan kans leffassa", tyttö sanoi kuin päästäkseen tilanteesta karkuun. "Jaa, no mitäs Anita? Eikös niiden vanhemmat just.. eronnu", Elias kysyi hieman nolona. Miehen verbaalisilla taidoilla voi olla osuutta siihen, että jotkut ihmissuhteet vain ajautuvat karille. "Ei kai se mitään. Hei iskä mul ois tätä läksyä nyt täs vähän", Enni sanoi hieman äkäisesti. Elias nyökkäsi.

Screenshot-828-normal.jpg

Kekseliäs isukki ei kuitenkaan päästäisi tyttärestään niin helpolla. Elias tarttui qBox-ohjaimeen ja laittoi rallipelin pyörimään. "Hei, Enni tuus tänne. Pelaa mun kaa pari kierrosta", hän yritti rohkaista tytärtään mukaan. Enni yritti kovasti keskittyä läksyihinsä. "Mun pitäis ihan oikeesti saada nää--" "Tuu nyt vaa. Pari erää."

Screenshot-829-normal.jpg

Jo kymmenisen minuutin kuluttua Enni oli jo täysin mukana fiiliksissä: "Kai sä iskä tajuut et ens rundi on sit mun?" "Hah, ja paskat. Mä oon kuule treenannu tätä salaa", Elias nauroi ja tuuppasi tytärtään leikkimielisesti kylkeen. "Onks sul kaikki muuten ihan okei?" Enni täräytti ilman mitään varoitusta. Elias tiesi, mitä Enni tarkoitti tarkalleen ottaen. "Kai tää tästä lähtee rullaamaan. Sä varmaan jo tajusit, että mä ja äitis ei olla enää yhdessä. Mä oon pahoillani tästä kaikesta, mitä mä oon saanu aikaan", hän sanoi ja laski ohjaimen käsistään.

Screenshot-830-normal.jpg

Enni nousi isänsä perässä sohvalta. "Iskä hei", hän aloitti ja Elias kääntyi hänen puoleensa. "Älä pliis ajattele, että sä olet mulle jotakin velkaa. Mä en tiedä kaikkee, mitä sä ja äiti ootte tehny, mut kumpikaa ei oo syyllinen yksin. Mä en vaadi, et te palaisitte takas yhteen, mut kunhan selvittäsitte välinne. Sitä mä pyydän." Elias kuunteli tytärtään suu hennossa hymyssä. "Mä lupaan sulle, että kohta kaikki selviää", mies sanoi ja oli kääntyä pois.

Screenshot-831-normal.jpg

Enni kuitenkin suorastaan hyökkäsi halaamaan isäänsä. Elias ei edes muistanut, miltä tuntuu halata omaa tytärtään. "Mä rakastan sua iskä, kävi miten kävi", Enni kuiskasi ja rutisti isäänsä. "Sun vuokses mä täällä loppujen lopuksi olen, kulta pieni. Mäkin rakastan sua", Elias vastasi. 

Screenshot-827-normal.jpg

Kuten isä sanoi: kohta kaikki selviää. Enni meni nukkumaan äärimmäisen tyytyväisenä siitä, että oli saanut ulos suustaan sen, mitä hänellä oli isälleen ollut jo jonkin aikaa sanottavana. Se, että läksyt jäivät tekemättä, oli pieni murhe nähtynä siihen, että ainakin yksi suhde tässä talossa oli nyt kunnossa.

Screenshot-762-normal.jpg

Piia oli kuullut Eliaksen ja Ennin keskustelun vessan ovilta. Mitä mä oon oikein tekemässä? Onks ero nyt sit kuitenkaan oikee ratkaisu? Hän mietti itkua lohduttomasti tihrustaen. Eliaksen ja Ennin herkkä keskustelu sai Piian miettimään, että ero voisi rikkoa isän ja tyttären välit. Mikä helvetti minä olen ihmisiä erottamaan? 

 

Screenshot-805-normal.jpg

Seuraavana päivänä Piia päätti käyttää aamun tunnit viisaasti ja suuntasi kuntosalille. Hikiset pukuhuoneet ja painojen kolina oli naiselle täysin uusi juttu. Piia halusi aloittaa helpolla, joten hyppäsi juoksumatolle. Liukuhihnalla jolkottelu ei tuntunut hassummalta. Hetken aikaa kuntoiltuaan hän huomasi muutaman metrin päässä jotakin epämiellyttävää: Kirsin.

Screenshot-808-normal.jpg

Osa Piiasta olisi halunnut poistua paikalta kylmän viileästi, mutta toinen puoli taas suorastaan pakotti menemään sen heitukan luokse. Ei aikaakaan kulunut, kun Piia jo seisoi Kirsin edessä. "No mutta, kukas se siinä? Onko teinityttö tullut liikuntatunnille? Vanhempia miehiä taidat täällä olla katselemassa", Piia laukaisi ja hymyili passiivis-agressiivisesti.

Screenshot-806-normal.jpg

"Tai sitten ne on tullut kattomaan mua. Ihan niinku Eliaskin iski silmänsä muhun. Teillä onki sitten sen jälkeen tainnu mennä asiat ihan päin persettä. Eiköhän se Elias sieltä taas pikkuhiljaa tuu itkemään mun olkapäätä vasten. Mä sentään osaan tyydyttää sen vielä", Kirsi tirskui jumppatrikoissaan. Piia katsoi tyrmistyneenä ympärilleen. Miten tuo lumppu kehtaa?

Screenshot-809-normal.jpg

Piia sai Kirsin kikattelusta tarpeekseen. "Kyllä mä ennenkin oon pikkulutkia niputtanu!" hän huusi ja olikin jo Kirsin kimpussa. "Mitä vit", tämä kiekaisi Piian teilatessa mattoon. 

 

Screenshot-763-normal.jpg

Kuntosalivälikohtauksen jälkeen Piia istui kotosalla lukemassa karate-kirjaa. Maailmanparannuksen aloittanut Elias tuli jälleen Piian puheille. "Oisko sulla aikaa?" hän kysyi ja vilkaisi samalla ulos ikkunasta. Lunta oli taas alkanut sataa. Piia lättäsi kirjan kiinni, nyökkäsi ja nousi ylös nojatuolista. Hän ehti jo pelästyä, että asia koski Kirsin höykytystä.

Screenshot-764-normal.jpg

Piia laittoi kirjan hyllyn ja kääntyi kohti Eliasta. "Kerro vaan rohkeesti", hän sanoi valmiina kaikelle, mitä vastaan tulisi. Elias katsoi vaimonsa (vielä toistaiseksi) kasvoja. Niihin muodostuneista rypyistä Elias muisti, kuinka kauan he olivat eläneet yhdessä. Mitä kaikkea matkan varrella oli tapahtunut ja miten niistäkin asioista oltiin selvitty. Hän mietti, miltä oli tuntunut saattaa Piia ensimmäistä kertaa poikamiesboksiinsa. Minkä kautta kaikki oli saanut alkunsa ja mihin se oli nyt päättyvä.

Screenshot-765-normal.jpg

Elias avasi suunsa: "Mä oon miettinyt ja tullut siihen tulokseen, että sä olet väärässä. Sä sanoit, että meillä tuskin on mitään pelastettavaa. Paskat. Meillä on ihan helvetisti pelastettavaa. Sä ja Enni ootte mun koko elämä. Meidän kaikki muistot on mun menneisyys, meidän yhteinen menneisyys. Niit asioita me ei kuitenkaan saada muutettua. Tulevaisuus me sen sijaan saadaan. Mä en halua Ennille tai sulle huonoa tulevaisuutta. Mä meinaan et.. Mä haluan eron."

Screenshot-766-normal.jpg

"Ooksä nyt siis ihan varma? Jos tää ei tunnu susta oikeelta niin", Piia aloitti, mutta keskeytti itsensä tajutessaan puhuvansa tavallaan itseänsä vastaan. "Mä oon tästä yhtä varma, kuin siitä kun mä kosin sua. Sä tiedät et tää on parhaaks meille kaikille"; Elias sanoi ja yritti hymyillä, vaikka tunnelma ei ollut erityisen hymyilyttävä. "Mä tiedän. Nyt kun tää kaikki tapahtuu niin.. Tiedäks kun ero on ollu aiemmin vaan ajatus."

Screenshot-767-normal.jpg

"Kyllä tää tästä. Älä unohda, että mä välitän susta edelleen", Elias kuiskasi ja suukotti Piian otsaa.

 

Screenshot-768-normal.jpg

Päivä oli jo melko pitkällä, mutta Enni vasta heräili. Elias oli sohvalla lukemassa sanomalehteä. "Aattelit sitten viimeinkin nousta ylös, eihän kello oo kun viis", hän piikitteli tytärtään. "Hei älä viiti, tiedetään kyl kenen unenlahjat oon periny", Enni viskoi takaisin. "Mä ajattelin alkaa kattelee asuntoo. Ootsä miettiny, et missä sä haluisit asua?" Elias sanoi nopeasti yrittäen välttää keskustelun erosta. Enni nielaisi palasen limepiirakkaansa. "En mä nyt tiiä onks sillä niin väliä. Kunhan sä et muuta toiseen kaupunkiin tai.. Kirsin kans yhteen", hän vihjasi. 

Screenshot-771-normal.jpg

Enni meni tiskaamaan lautasensa ja Elias laski lehden syliinsä. Hän oli unohtanut suhteensa Kirsiin täysin kokonaan. Jotenkin Elias oli myös sivuuttanut sen, että tyttärensä oli tietoinen Kirsistä. "Tota, me ollaan ihan vaan ystäviä", hän sanoi Ennille, joka tuskin enää edes kuunteli. 

Screenshot-772-normal.jpg

Tämänhetkinen suhteensa Kirsiin vaivasi Eliaksen päätä. Hän oli kyllä sanonut naiselle, että romanttisuuksien olisi päädyttävä, mutta eihän noista eukoista ikinä tiennyt, mitä ajattelivat. Niinpä Elias soitti Kirsille. "No moro vaan", kuului ärtyisä ääni puhelimen toisesta päästä. "Päiviä, ootsä kotonas?" ""Mul on viel tunti duunii, kui nii?" "Ei olla nähty vähään aikaan. Ois vähä asiaa." "Just just. No näkyy sit sillon tunnin pääst. Oliks muuta?" "Ei." "Hyvä, pitää mennä." Kirsi ei selvästikkään oikein lämmennyt Eliaksen äänelle, mutta täytyihän asiat selvittää. 

Screenshot-775-normal.jpg

Elias oli Kirsin ovilla niin hyvissä ajoin, että nainen ei ollut edes ehtinyt vaihtaa työvaatteita päältään. "Mites meni töissä?" Elias kysyi saadakseen vähän pohjaa keskustelulle. Kirsi pyöräytti silmiään ja huokaisi: "Samaa paskaa. Tuu sisälle, mä vaihdan vaatteet."

Screenshot-776-normal.jpg

"Mä toivon, että sä tajuut mua. Mä oikeesti erosin mun vaimosta tänään ja.. Musta tuntuu, et sulle on tavallaan helppo puhua. Älä oo mulle vihanen. Ihanku kaikki asiat ei muuteski olis ihan perseestä", Elias selitti parin päivän tapahtumat Kirsille, joka nyt hieman heltyneempänä kuunteli tarkasti. "Äh, anteeks rakas et mä oon tällanen. Mä en vaan oo jotenkin tajunnu mitä asioita sä oot joutunu käsittelemään", hän sanoi sympatisoiden. 

Screenshot-777-normal.jpg

"Hyvä et meijän asiat on nyt okei", Elias vastasi ja ojentui halaamaan Kirsiä. "Sähän voisit jäädä tänään yöks. Mulla ois vähän hyvää tarjolla", Kirsi kikatti ja näykkäisi miehen korvaa.

Screenshot-778-normal.jpg

"Öäh, sä et nyt tainnu oikein tajuta. Mä meinasin et me voidaan olla ystäviä. Mä en kaipaa rakkautta mun elämään nyt yhtään", Elias vaikersi Kirsille, jonka naama oli jälleen kuin norsunvitulla. 

Screenshot-780-normal.jpg

"Siis mitä vittua? Sä se et kyl tajuu sit ollenkaan, että kuka susta eniten välittää! Se ämmä petti sua ja haikailet vielä sen perään? Ei saatana", Kirsi rääkyi ja levitteli käsiään. "Kirsi, ehkä on parempi et me ei olla enää yhtään missään väleissä", Elias sanoi ja lähti kävelemään ovelle.

Screenshot-781-normal.jpg

Kirsi kuitenkin kopisteli heti hänen peräänsä. "Minne sä nyt luulet meneväs? Eiks just pitäny selvittää tää juttu? Miksen mä kelpaa sulle, häh? Mikä siinä harakassa on parempaa kun mussa?", hän huusi kädet nyrkissä. "No lähdetäänkö vaikka siitä, että sä olet ihan helvetin keskenkasvunen. Mieluummin mä harakan otan, ku tollasen aivottoman kanan."

Screenshot-782-normal.jpg

"Kusipää!" Kirsi huusi ja yks-kaks läsäytti Eliasta lättyyn. Mies pyyhkäisi naamaansa ja tokaisi: "Jo on perkele." Hän kevyesti tönäisi Kirsiä taaemmas, jottei tämä lähtisi peräänsä. Sitten Elias marssi ulos ovesta.

Screenshot-783-normal.jpg

Kirsi ei topakkana tyttönä halunnut vielä luovuttaa, vaan otti kovat panokset käyttöön. "Elias miks sä lähet?" hän huusi ovelta. Elias pyörähti viimeisen kerran ympäri ja karjaisi takaisin: "Ai miks? Tää vierailu sai mut harvinaisen hyvin tajuumaan, että meillä ei oo enää mitään tekemistä toistemme kanssa. Mä en ymmärrä sua, hemmetin likka." Kirsi alkoi vääntää itkua. "Et tietenkään ymmärrä! Mä rakastan sua, Elias. Sit sä hylkäät mut ku jonku.. mallin kalliolle." "Se on 'nalli'. Ei helvetti, nyt mä lähden oikeesti."

Screenshot-784-normal.jpg

Elias toivotti Kirsille hyvää loppuelämää tämän painuessa sisälle vollottamaan. "Helvetti millasiin ämmiin sitä tuleekin ittensä sotkettua", Elias päivitteli ääneen autossaan, kun hän kaahasi pois Kirsin pihasta.

 

Screenshot-785-normal.jpg

Kotosalla vuorostaan Piia istuskeli sohvanpäädyssä. Hänen olonsa oli kovin tyhjä aikaisemmin tapahtuneiden asioiden jäljiltä, mutta nainen ei kuitenkaan halunnut jäädä yksin kotiinsa asiasta ruikuttamaan.

Screenshot-787-normal.jpg

"Eheh, Piia Sahlsten tässä, moi vaan. Toivottavasti et oo unohtanu mua vielä", Piia sanoi puhelimeen. Jostain kumman syystä Simo oli pulpahtanut hänen ajatuksiinsa kahviseuraa miettiessään. "Moi Piia! Enhän mä nyt hyvänen aika oo sua unohtanu. Mikä meininki?" Simo vastasi iloisesti. "Muistaks kun me juteltiin siit kahvittelusta? Mulle kelpais hyvä seura nyt ihan tosi hyvin." "Ääh, mä oon kyl tänään lähdössä viihteelle. Mut eihän se oo mikään ongelma, jos pari drinksua kelpaa sulle kahvin sijasta?" Piia oli hieman hämmentynyt kutsusta. Hän ei ollut käynyt baarissa taas vähään aikaan. "Totta kai kelpaa! Pisteessä varmaan nähdään sitten, vai?" "Jep, puol tuntia?" "Puolen tunnin päästä vai? Öö, joo. Nähdään sit, moi!"

 

Screenshot-788-normal.jpg

Puolen tunnin kuluttua parivaljakko värjötteli Punaisen Pisteen pihalla. "Oikeestaa aika kiva nähdä. Mites elämä rullaa?" Simo kysyi leveästi hymyillen. "Ihan hyvää, kiitos kysymäst. Okei, oikeesti mun elämä on tällä hetkellä ihan perseestä", Piia vastasi ja naurahti ironiseen sävyyn. "Mä tiedän mikä tohon vaivaan auttaa ja vastaus löytyy aika nopeesti baaritiskiltä."

 

Screenshot-789-normal.jpg

Enni oli kutsunut illaksi Pertun kotiinsa, koska molemmat vanhemmista olivat yllättäen kadonneet. "Tiedäksä rakas mitä me voitas nyt tehä?" Perttu vihjaili ja tarttui Enniä vyötäisiltä. "Hmh, mä taidan tietää mitä sulla on mielessä. Mennään yläkertaan", Enni hihitteli ja tarttui Perttua kädestä kiinni. 

 

Screenshot-792-normal.jpg

Pisteessä oli jo täysi härdelli käynnissä. Tequila näytti toimivan hyvin Piian murheisiin. "Siis Simo sä oot tosi söpö ja silleen, mut ei meist voi sillee mitään tulla. Mä oon oikeest aika vanha ämmä. Mut mun on ihan pakko kysyy, et voitasko käydä nopeesti bylsimäs tuol naistenvessas. Mä en oo meinaa saanu moneen, moneen päivään.."

Screenshot-794-normal.jpg

Simo imaisi viimeiset hatsit tupakastaan ja tunki sen tuhkakuppiin. "Voi Piia, mä olen homo", hän sanoi tyynesti ja taputti naisystävänsä olkapäätä. Piia naurahti: "Oishan se pitäny arvata. Miks kukaan nuori hyvännäkönen kundi haluis hengailla mun kanssa? Vitut, mennää ottamaan lasilliset."

Screenshot-795-normal.jpg

Piia tilasi molemmille tupladrinkerot. "No niin, eiköhän nosteta malja sinkkuudelle!" Simo huusi. "Ja isoille peniksille!"

Screenshot-797-normal.jpg

Piia oli mättämässä baarisafkaa naamaansa, kun hän kiinnitti huomiota mieheen, joka selvästi vilkuili häntä. Nainen tunki viimeisen sipulirenkaan suuhunsa ja pyyhki muruset suupielistään.

Screenshot-796-normal.jpg

"Mitäs sä mua oikeen vilkuilit, jäbä?" känni-Piia kysyi mieheltä ja ketkutti lanteitaan. "Sitä vaan, että toi sun villatakki on ihan tajuttoman magee!" mies huusi musiikin lomasta. Rhoda oli jälleen harvinaisen oikeassa. Ei Piia tulisi uutta miestä saamaan tällä iällä. Ilmeisesti nykyään miehet eivät halunneet vain riisua hänen vaatteitaan, vaan viedä ne mukanaan. "Mä en ookkaan nähny noin.. eltaantunutta lepakkoo pitkään aikaan. Täs kaupungis ei oo ilmeisesti kauheesti lesboja!" mies sanoi. Piia oli lievästi sanottuna häkeltynyt. "Eltaantunut lepakko? Kyllä mä ihan kakslahkeisten perään oon. Näytänks mä muka oikeesti lesbolta?" hän sanoi ja katsoi itseään. "No kyl noi kengät vähä jotain viestittää, mut lähinnä kelasin et siks ku tänää on RV Gays' night", mies nauroi. Sen kuultuaan Piia pakkasi kimpsunsa ja kampsuna ja suuntasi pihalle.

 

Screenshot-799-normal.jpg

Perttu käveli tömistellen alakertaan. "Helvetti mikä penikka, pihtari saatana", jätkä tususi samalla kun käveli pihalle.

Screenshot-802-normal.jpg

Enni istua kyyhötti sänkyään vasten. Puberteetti-Pertun hormoonit olivat hyrränneet ilmeisesti hieman liian lujaa, mikä ei sitten sopinut Ennille. 

Screenshot-798-normal.jpg

Tällasta mun elämä sit varmaan tuleekin olemaan loppuun saakka. Kylmä kalja huulilla kyttäilen mitä ympäril tapahtuu. Ihmiset ne vaan katoo mun ympäriltä, mut tää kai sit jää. Jos Enni ois vähä vanhempi, mä voisin muuttaa samantien takasin Sunset Valleyyn. Mikää muu ei kelpais paremmin, ku kalja, futispeli telkusta ja Jerppa seurana. Mitäköhän jätkäl muuten kuuluu?

Elias huomasi Pertun tanttaroivan lumihangessa kohti polkupyöräänsä. Onneksi isäpappa ei ajatuksiltaan kuullut, mitä tyttärensä (entinen) poikaystävä oli sanonut poistuessaan ovesta. Hän myös huomasi taksin pysähtyvän tielle ja Piian kompuroivan ulos autosta. 

Screenshot-800-normal.jpg

Elias rojahti sohvalle ja alkoi tuijottaa apaattisesti sammuksissa olevaa televisiota. Hän kuuli Piian yrittävän sulloa avaimiaan lukkoon. Ennikin tuli ulos kolostaan ja istui isänsä viereen sohvalle, "Aatteliksä kattoo jotain?" tyttö kysyi ja napautti masiinan päälle. Elias ei vastannut mitään ja jatkoi ruudun toljottamista. Enni korjasi asentoaan. "Mä en oo enää Pertun kans", hän sanoi tyynesti. Nyt isänsä hieman havahtui ja vilkaisi nopeasti tytärtään. Hän otti ryypyn pullostaan ja kuiskasi: "Älä sitten koskaan rakastu."

Screenshot-801-normal.jpg

Myös Piia päätti liittyä rikkinäisten sielujen seuraan sohvalle. Hän oli myös löytänyt kylpytakin ylleen ja kaljan käteen. "Oli muuten koko ilta ihan perseestä", Piia tuhahti ja otti ensimmäisen siemauksen juomastaan. "Ei lisättävää", Enni vihjasi ja pyyhkäisi silmäkulmaansa. Molemmat naiset jäivät katseillaan odottamaan Eliaksen kommenttia asiaan. Miehellä ei kuitenkaan tosiaan ollut mitään lisättävää asiaan.

Siinä me sit istuttiin. Koko perhe yhdessä. Enemmän tai vähemmän hajalla jokainen. Ajatukset erillään kaikesta muusta. Samassa veneessä silti istuttiin. Telkkarissa pauhas Ihana Elämä. Viime jaksossa Danny ja Linda oli menny naimisiin ja nyt ne jo oli purkamassa liittoaan. Saippuasarjoja vähätellään aina helvetisti, mut pikkuhiljaa must alkaa tuntuu, et ne kertoo millasta tää elämä oikeesti on. Jos sä haluut jotakuta, se ei haluu sua. Sit jos se haluu sua, sä et haluu sitä. Mut jos te molemmat haluutte toisiinne, niin sit teijän väliin tulee kyl varmasti jotai, mikä tappaa kaiken. Mä en tiedä muista, mut mun elämä näyttää kyl aika hemmetinmoiselta saippuasarjalta.

Siinä me istuttiin. Uppoovassa veneessä. Kateltiin vaan, että kuka hyppäis ekana pois.

 

 

Badabum, siinä olisi sitten seitsemäs osa. Tosiaan täytyi splitata lopetus kahteen osioon, koska kuvia olisi tullut niin julmetusti. Eiköhän tässä ollut kuitenkin tarpeeksi ihmeteltävää. Taidan jättää loppuhöpöttelyt tähän, koska vuodatan kaiken itsestäni sitten vihoviimeiseen osaan. Nähdään siellä sitten! 

 

maanantai, 10. maaliskuu 2014

Elias - Osa 6

Haloota vaan kaikille! Ajattelin ihan aluksi pitää puheen siitä, kuinka koulukiireet ja koneen itsemurhayritykset ovat pitäneet motivaation kirjoittamiseen kaukana siitä, mitä sen pitäisi olla. Jätän puheen kuitenkin tällä kertaa pitämättä. Sen sijaan voin kertoa, kuinka väsäsin suurimman osan tästä osasta vain muutamassa tunnissa. Silloin kun saa juonen kulkemaan ja kuvat nappailtua hyvään tahtiin, tulee ajatelleeksi, että miksi hitossa kirjoittaminen on jäänyt niin vähälle. Loppujen lopuksi yksi osa syntyy ihan hujauksessa ja voi unohtaa kaikki muut päässä hyrräävät probleemat. Tuntuu hyvältä olla täällä taas!

Lupailin tähän väliin "erikoisosaa" (ja vaikka sainkin sellaisen osittain aikaiseksi), ajattelin unohtaa koko shaiban, jonka kirjoittamisesta ei tullut yhtään mitään. Jatketaan siis perinteisellä tekniikalla. Toivottavasti tykkäätte, tytöt ja pojat!

p.s. Tämä osa sisältää hävyttömiä kuvia.

 

Screenshot-643-normal.jpg

Elias oli jättänyt yöunet välistä Laukkaavien Laamojen finaalimatsin takia. Tuttuun tapaan Laamat olivat reippaasti häviöllä, mutta Elias ei jaksanut karjua raivosta. Oli sanomattakin selvää, että elämä Riverview'ssä ei tuntunut läheskään niin mielekkään ja kaoottisen sekaiselta kuin Sunset Valleyssä. Elias ei osannut sanoa, että kaipasiko hän sitä sekasortoa. Tätä nykyä eläminen oli vain ehkä liiankin helppoa. 

"Ja niin soi pilli pelin päättyessä ja Riverview'n Napakymppi vie jälleen voiton Laukkaavien Laamojen sorkista! Nyt on syytä juhlaan, kiitos pojat!" kuului televisiosta ja samassa Elias tuikkasi masiinan sammuksiin. "Perkele", hän murahti ja katsoi ulos ikkunasta.

Screenshot-644-normal.jpg

Hetkisen kuluttua Piia nousi aamukahvin keittoon ja huomasi miehensä kykkivän Jumppa-tv:n ääressä. "Mä mietinkin et millon sä alat taas treenaamaan. Oot meinaa vähä löys--" "No pitäähän tässä nyt pikkuhiljaa alkaa jotain tekemään, tsiisus. Mä oon tässä nyt pirun pitkään vaan polkenu kuntopyörän sijaan paikallani", Elias mutisi puhkumistensa välistä. Piia hörppäsi kahviaan ja naurahti.

Screenshot-645-normal.jpg

"Siis kelaa nyt. Sä oot löytäny uuden työn, sulla on ystäviä.. Ennilläkin on joku viritys meneillään! Mä vaan teen duunia ja kerran viikossa juttelen jonkun kanssa. Mulla ei oo mitään maalia! Aagh, ja selkäkin reistailee!" mies jatkoi nillittämistään. "Ei se mun elämä kyllä kauheen mielenkiintosta seurattavaa oo. Ja onhan sulla kavereita vaikka kuinka paljon. Lopeta nyt toi höpiseminen, mussukka."

Screenshot-647-normal.jpg

Elias lopetti jumppailunsa ja huokaisi: "Tää mussukka menee nyt suihkuun ja sitten unille. Nähään muutaman tunnin päästä." Piia hymähti ja työnsi pannukakun uuniin. Miehensä marmattelut saivat hänet miettimään myös omaa elämäänsä. Hän tajusi, ettei ollut ajatellut syrjähyppyään aikoihin. Jospa tämä elämä vielä mielekkääksi muuttuukin, hän tuumaili.

Screenshot-616-normal.jpg

Yläkerrassa Ennin elämä oli äärimmäisen mielekästä. Heti herättyään hän starttasi hillittömän tekstailun Pertun kanssa. "Moi söpöläinen! Näin susta yöllä unta ja toivoin että sä oisit mun vieressä herätessäkin <3 Nähään koulussa! Pusuja <3" Enni naputteli ja huomasi koulubussin kaahaavan tietä pitkin.

Screenshot-649-normal.jpg

Tyttö riuhtaisi takin ylleen ja kiiti ulos ovesta. Hyvä kun äitinsä edes ehti toivottaa hyvää huomenta, kertoi Enni että "meenpertunkanstänäänsitleffaanmoikkateeruokaa".

Screenshot-650-normal.jpg

Elias oli nukkumassa ja tyttö kohta koulun penkillä. Piia ajatteli, että nyt olisi sopiva hetki hieman sosialisoida muiden simien kanssa. Hän tarttui puhelimeen ja rimpautti Rhodalle. "No moi vaan", tämä vastasi. "Hei, Rhoda! Miten ois pieni drinksutteluhetki Herkku Närpissä?" Piia kailotti remakasti. "Jaahas. Ja sä niinkun kuvittelet että me ollaan kavereita vai? Kuules mä en tollasten lorttojen kanssa seurustele."

Screenshot-651-normal.jpg

"Ja mitäköhän sä mahdat taas selittää?" "Voi kyllä mä tiedän sun pusutteluista sen karvakouran kanssa! Voi kuule Piia, mä olen aina tiennyt että sä oot uskoton narttu. Nyt on vaan sellanen juttu että.. mä en aio ottaa sitä riskiä, että mun maine menee sun takia. Hyvästi... huora!"

Screenshot-652-normal.jpg

"Voi paska", Piia kirosi ja naamapalmutti huolella. Mitenkäs tässä nyt näin kävi? Hän oli tavannut Alessandron vain kahdesti ja kumpikin kerta oli melkoisen hyvin piilossa. Rhoda oli kyllä kieltämättä koko kylän hardcorein juoruämmä. Ei Piiakaan kyllä olisi uskonut, että ystävänsä alkaisi häntä puhelimen välityksellä huorittelemaan, mutta ei Rhoda nyt täysin väärässäkään ollut. 

Piia huokaisi mietteliäänä ja päätti lähteä ruokakaupalle sosialisoimaan.

Screenshot-653-normal.jpg

Kaupasta ulos päästyään Piian pysäytti varsin mielenkiintoinen näky. Kulman takana Rhoda keikkui melkoisen ohkaisissa vetimissä ja vinkkaili silmiään ohikulkijoille. Piian huomatessaan Rhoda yritti juosta pakoon, mutta ei piikkikorkkareiltaan päässyt etenemään upottavassa lumihangessa.

"Ohoh, Piia. En huomannutkaan sua. Eh, mitäs kuuluu?" Rhoda vaikersi ja yritti hymyillä. "Mitä sulla on oikein päällä? Tääl on pakkasta", Piia katsoi (ex-)ystävänsä vaatetusta. Silloin hänelle valkeni mitä tämä touhusi. Piia veti kätensä puuskaan ja kohotti kulmiaan: "Kukas se lortto täällä oikein on?" 

Screenshot-657-normal.jpg

"Jeah, voishan sitä vähä styylailla pitkästä aikaa. Kun ei olla nyt duunissakaan nähty. Mut joo mä tästä yritän vähä herätä, näkyy huomenna", Elias sanoi puhelimeen ja viskasi sen sängylle. Kämppä kuulosti hiljaiselta ja Elias osasi päätellä talon olevan tyhjillään.

Screenshot-658-normal.jpg

Makuuhuoneesta poistuessaan hän ei osannut odottaa mittavaa vesivahinkoa keittiössä. "Voi perkele. No onneks on toi matto imenyt suuren osan. Ei kai tässä auta muu ku ryhtyä korjaushommiin", Elias tuskaili ääneen.

Screenshot-654-normal.jpg

Rhoda oli voittanut Piian jälleen puolelleen. Selitys "ilkeästä kaksoissiskosta" joka oli vastannut puhelimessa ei täysin uponnut Piiaan, mutta hyväksyi sen jonkinlaiseksi anteeksipyynnöksi. Oman horoilunsa kaupan vieressä Rhoda selitti uuden tyylin etsimisellä.

Jälleen parhaat ystävykset suuntasivat Herkku Närppiin drinkeroille ja päivittelemään omia, sekä kaikkien muidenkin, suhdekiekuroita.

Screenshot-655-normal.jpg

Juoruilu jatkui tietysti myös viinihetken jälkeen. "Kerro mulle, Rhoda, Rhoda rakas. Näytänks mä muka vanhalta? Se Eliaksen työkaveri.. mikä vitun Kersti onkaan.. on kuulemma puhunu taas jotain paskaa mun selän takana!" Piia uhosi ja osoitteli naamaansa. "No onhan noita ryppyjä vähän. Mut mä oon aina tienny et se Krista on horo! Mut ooksä nähny Alvin uuden auton? Kauhee kottero. Luulis et se ois ees vähä parempaan pystyny." "Mut sehän on yyhoo isä. Ties kuin monta suuta ruokittavana!" "No lapsille maistuu nyt männynkävyt, mut ei millään Toijotalla eukkoo saa!"

Sivistyneen keskustelun päätteeksi naiset päättivät yhdessä tuumin siirtyä rilluttelemaan Sahlsteniin.

Screenshot-656-normal.jpg

Ennen taksiin nousemista Rhoda nappasi Piian syleilyynsä. "Kiitti että oot olemassa. Jos oisit jätkä niin panisin."

Screenshot-659-normal.jpg

"Perkeleen perkele nyt! Eihän näistä saatanan jakoavaimista oo mihinkään", Elias raivosi hanalle. Kikatteleva bestiskaksikko pelmahti paikalle ja ensimmäinen asia, jonka Rhoda näki, oli aatamin asussa keikistelevä Elias.

"Ja sit mä sanoin Sallalle et mä en oo mikään halpa nain.. Piia mitä tää on?" Rhoda katsoi lievästi tästä barbaarisesta meiningistä järkyttyneenä. "Elias! Housut!" Piia kiekui miehensä nähdessään. Tämä ei kuitenkaan edes nostanut katsettaan lavuaarista vaan jatkoi töitään kiroten: "Tää on mun koti ja tänne ei alastomuutta pelkäävät variksenpelättimet tule. Mikä helvetti näitä putkia vaivaa!?"

Screenshot-660-normal.jpg

Myös Enni kipitti sisälle ja katsoi tilannetta kuin siinä ei olisi ollut mitään outoa. Hän huokaisi: "Tervetuloa uudelleen, Rhoda. Ja äiti mä meen sit edelleenkin Pertun kanssa nyt leffaan! Äiti!" Piia ei huomannut tyttärensä vikinää yrittäessään peittää näkymää keittiöön. 

Screenshot-661-normal.jpg

"Eh, nyt taitaa olla sellanen juttu että me tissutellaan jatkossa kaupungilla. Tää huusholli on vaan niin pirun outo, että kyl täs alkaa oma kuuppakin mennä sekasin. Nähään", Rhoda sanoi ja miltei juoksi ovesta ulos. Piia ei saanut sanaa suustaan katsellessaan vedessä lilluvaa lattiaa ja Eliaksen paljaita pakaroita. "Okei, moi! Mä lähen nyt", Ennikin huudahti ja lähti Perttunsa kera elokuviin.

Screenshot-664-normal.jpg

"No mitä?" mies karjaisi luututessaan lattiaa. "Sä oot aika hyvä ton sun.. keppis kanssa", Piia vihjasi ja potki korot jalastaan. Vihjauksen ymmärtäny Elias nosti katseensa lätäköistä ja katsoi vaimoaan kysyvästi.

Screenshot-665-normal.jpg

Piia nyökkäsi ja samassa hän olikin kiinni miehensä paljaassa ihossa turmeltuneen parketin keskellä.

 

Screenshot-667-normal.jpg

Elokuvateatterin vieressä Enni lykkäsi huulensa Pertun naamalle. "Moiksu vaan sullekin, söpöliini", hän hihitteli ja vetäytyi hieman kauemmas. Perttu näytti järjettömän suloiselta villapaidassaan - kuten aina. "Moi, ihanuus. Mitäs sä?"

Screenshot-666-normal.jpg

"Tuol oli taas menos joku kaoottinen draamanäytelmä himas. Mä niin välil mietin et onks kaikki tapahtumat siel todellisia", Enni vastasi ja naurahti. "Mä en ees tiedä haluunks mä kuulla. Noh, mitäs leffaa sä haluut mennä tsiigailee?" Perttu kysyi ja nappasi tyttöystäväänsä käsistä.

Screenshot-668-normal.jpg

Ja pusutteluksihan se koko elokuvan katsominen meni. Sama homma jatkui teatterin ulkopuolella, eikä nuoripari tuntunut olevan kykenevä irtaantumaan toisistaan. Lutkuttamisen lopetettuaan Enni avasi suunsa puhuakseen: "Voitais varmaan mennä meille. Porukat on saleen nukkumassa jo." Perttu nyökkäsi ja he lähtivät kävelemään käsi kädessä kohti Pertun naapurilta nyysimää autoa.

Screenshot-670-normal.jpg

Pienoisen hengähdystauon jälkeen Perttu ja Enni olivat jälleen kiinni toisissaan. Seurustelevat nuoret eivät tietenkään tee mitään muuta kuin ole toistensa kauloissa kiinni, eiväthän? 

"Mä tykkään susta niin paljon et voisin hypätä sillalta sun takii", Enni hihitti kaulailun seassa. "Mä tykkään susta niin paljon et.. mä voin sanoo tykkääväni susta paljon", Perttu vastasi. Romanttista, Perttu. Todella.

Screenshot-669-normal.jpg

"Voi kiesus, mitä se kello on? Enni.. PERKELE", seksin sekainen isukki keikkui olohuoneeseen, eikä saanut mitään järkevää sanotuksi nähdessään tyttärensä lemmenleikeissä. 

Screenshot-671-normal.jpg

Myös Piia kipitti ulos makuuhuoneestaan Eliaksen karjumisen kuullessaan. "Mitä sä tääl kitiset muru? Voitasko vielä kokeilla takaap.. Enni!" Piia kiekaisi, muttei läheskään yhtä järkyttyneenä kuin miehensä. Hän tajusi alastomuutensa ja painui takaisin pukemaan.

Screenshot-673-normal.jpg

"Sinä! Mikä sä oot miehiäs? Tollaset patukat päässä ja amisparta kasvaa. Tommoset rentut ei mun tytön kanssa styylaile!" isäpappa uhosi ja viittoi Perttu-parkaa siirtymään pihalle. "Elias, housut!" huusi Piia ovenraosta. 

Screenshot-672-normal.jpg

Enni puuttui pikaisesti riitatilanteeseen. "Mitä.. Mitä vittuu iskä? Sulla ei oo mitään oikeutta haukkuu mun poikaystävää!" hän huusi ja polki jalkaansa. "Sinä oot vielä sen ikänen, että tommoset lökäpöksyt saat unohtaa! Ja kaikki muutkin." "Miks hemmetin siveyden sipuliks sä mua oikein luulet, ääliö! Perttu tuu.. Mennään mun huoneeseen."

Screenshot-674-normal.jpg

"Voi hyvä Jumala sentään, Elias! Tyttäres ei oo enää mikään pikkupentu", vaatteensa päälle saanut Piia tuli selvittelemään tilannetta. "Älä sä kuule yhtään siinä... lätise! Kyllä mä nyt tollaset narkkipennut tunnistan!" Elias sanoi, mutta tajusi menneensä hieman liian pitkälle. Perttu tuhahti ja sanoi lähtevänsä kotiin. Enni sen sijaan itkeä tihrusti.

Screenshot-676-normal.jpg

"Enni mä soitan sulle. Adios vitun mulkku!" huusi Perttu ovilta ja juoksi ulos. Elias oli aikeissa sanoa jotakin vastalauseeksi, mutta vaimonsa tiukka katse pysäytti hänet.

Screenshot-675-normal.jpg

"Ja mikäköhän sua taas vaivaa? Tyttäres sentään uskaltautu tuomaan poikakaverinsa näytille ja sitten sä meet räyhäämään ku mikäkin taliaivo", Piia sähähti ja katsoi ovensuulla itkevää Enniä. "Mä nyt en vaan ollu ihan valmis tommoseen. Mun mielestä--" "Mitenköhän nyt aattelit hoitaa tän asian? Huoh, mä en sun sekoilujas selvittele, Elias. Ja pistä nyt ees jotakin päälle."

Screenshot-677-normal.jpg

Elias laahusti makuuhuoneeseen allapäin ja Piia huikkasi toppatakkia päälle riuhtovan Ennin luokseen. "Voi Enni kulta", hän aloitti. Enni ei kuitenkaan halunnut antaa äidilleen vielä puheenvuoroa: "Saanks mä kysyy, että mikä hitto sitä ukkoa vaivaa? Perttu oli muutenki epäileväinen tänne tulosta ja sitten se muutama kusipää käyttäytyy tolla tavalla." Tyttö pyyhkäisi viimeiset raivonkyyneleet poskeltaan. "Älä puhu isästäs tolla tavalla. Typerästi se käyttäyty, mutta ei täällä silti ketään kusipääks haukuta. Mitä jos meet nyt juttelemaan sen kanssa?" Piia yritti auttaa, mutta Enni vain tuhahti. "Mä en haluu nähdä sitä ääliötä enää ikinä."

Screenshot-678-normal.jpg

Ikuisuus koitti huomisaamuna, kun opiskelun kokonaan unohtanut Enni teki läksyjään keittiössä. Isänsä oli vihdoinkin saanut vaatteet päälle ja oli tullut keittämään kupin kuumaa.

Screenshot-679-normal.jpg

Elias istuutui tuoliin ja otti hörpyn kahvistaan. "Krhm, onko hankalia tehtäviä?" hän sanoi keskustelun avatakseen. Enni piti katseensa tiukasti vihossaan ja tiuskaisi: "Ei oo." Anteeksipyyntöjen masteri Elias ajatteli jättää perinteiset huonon omatunnon valittelut väliin ja kokeilla uutta tekniikkaa.

Screenshot-680-normal.jpg

"Kun sulla on toi koulu ja muut jutut menny niin mallikkaasti ni sähän voisit pitää vaikka jotkut pippalot tänään. Tai siis saat jos haluut. Voit kutsuu kavereitas ja.. sen Pertunkin vaikka."

Screenshot-681-normal.jpg

Enni ei oikein tiennyt mitä sanoa. Tavallaan hän olisi toivonut isältään ylitsevuotavan dramaattista itkuanteeksipyyntöä, mutta eivät kotibileetkään huono vaihtoehto olleet. Sitä paitsi hän kuuli tämän äänestä, että Perttu-asia oli hyväksytty, eikä sitä sen enempää päiviteltäisi. Enni haroi tukkaansa. "Okei, mutta jos tällä kertaa pitäisit säkin vaatteet päällä", Enni sanoi ja naurahti pienesti.

Screenshot-682-normal.jpg

Siinä samassa myös Piia tuli paikalle. Elias oli esittänyt ajatuksensa myös vaimolleen, joka oli loppujen lopuksi myöntynyt ideaan. "Mutta muista Enni, me olemme sitten valvomassa, että kaikki menee niin kuin pitääkin", hän varmisti ja katsahti myös Eliasta.

Screenshot-683-normal.jpg

"No tota mulla on kyllä oikeestaan vähän menoa täks iltapäiväks. Kirsi pyys meinaan ulos", mies sanoi varoen ja nousi ylös tuolista. "Jaaha, no ethän sinä siellä nyt yömyöhälle ole", Piia sanoi hieman kysyvästi ja kurtisti otsaansa. Elias henkäisi syvään ja raaputti päätään. "No kun ei sitä sit tiedä jos mennään johonkin baariin tai jotain. Soita vaikka Rhoda seuraks tai jotain."

Screenshot-684-normal.jpg

Enni oli paennut vanhempiensa keskustelulta vessaan. Hän ei kuitenkaan voinut olla soittamatta Pertulle hyvistä uutisista. "Moi muru." "Hei kulta et ikinä arvaa mitä! Mä saan pitää tänään pikkuset partyt kamujen kesken." "No kiva. Onks mulla mitään asiaa sinne?"  "No totta kai on! Iskä sano et sä oot ihan ok.. Tai ei nyt suoraan, mut kuitenkin! Nähäänks me koulussa?" "Aattelin kyl käydä nopeesti jätkien kans Bridgeportis kattoo yht keikkapaikkaa. Kyl mä oon iltaan mennes takasin."  "Just.. No ei siin sit kai mitään. Nähään illalla, pus!"

 

Screenshot-685-normal.jpg

Parin tunnin kuluttua Elias tapasi Kirsin puistossa. He olivat puhelimessa sopineet, että Elias opettaisi ystävättärensä luistelemaan (koska #yolo). Elias olikin jo virittelemässä luistimia kinttuihinsa, kun Kirsi pelmahti paikalle. Nainen tietysti riensi tuttuun tapaan halaamaan kaveriaan lämpimästi. "Hei, kiva nähä", Kirsi sanoi hihitellen. "Juu, moro vaa. Aletaanks heti öh.. hommiin? Luistelemaan?" Elias hymyili ja katseli jään pintaa.

Screenshot-686-normal.jpg

".. No sit mä vaan päätin et ei perkele Simo ja kusin siihen käsidesipurkkiin. Tuskin ne sitä on vaihtanu." "No hyi hitto, mä oon ihan salee käyttäny sitä. Mut Simo on kyl ihan asshole välil", Kirsi vastasi Eliaksen työpaikkarageen. Sitten hän jatkoi: "Tää luistelujuttu ois pitäny varmaa hiffata jo muksuna, mut kai tää tälleenki ihan menee. Mentäskö vähä lämmittelemään?" He nousivat ylös mantereelle ja viskasivat luistimet menemään. 

Screenshot-687-normal.jpg

Kaakaokuppien jälkeen Elias ja Kirsi siirtyivät ihastelemaan talvimaisemaa. Eliaksen selitykset talvisista pilkkireissuista eivät kuitenkaan kiinnostaneet tissieläintä sen koommin. Niimpä Kirsi astui Eliaksen eteen ja tarttui tätä käsistä. "Voi vitsi, mun kädet on edelleen ihan jäässä. Voisitsä lämmittää vähän?" hän hymyili. Elias ei oikein tiennyt mitä sanoa, joten päätti ystävällisesti hieroa naisen kätösiä.

Screenshot-688-normal.jpg

Hetkeen kumpikaan ei sanonut mitään. Elias yritti parhaansa mukaan pitää katseensa poissa Kirsin suloisista tähtisilmistä ja eloveena-kutreista, mutta välillä alkoi hänkin epäillä omia tunteitaan. "Meidän pitäis varmaan lähteä, Kirsi", hän kuiskasi ja oli kääntymässä poispäin.

Screenshot-689-normal.jpg

Kirsi kuitenkin tarrasi tätä käsivarresta. Hän hivuttautui hieman lähemmäs Eliaksen kasvoja ja kuiskasi: "Kiitti että opetit mut luistelemaan."

 

Screenshot-690-normal.jpg

Kotosalla Ennin "lukuisat" ystävät, sekä Rhoda ja Anitan äiti olivat saapuneet viettämään iltaa. Teemana oli talviseen tapaan Pakkasukkelin kunniaksi vietettävä lahjajuhla. 

"No moi Anita, kiva et pääsitte! Unohdinks mä sanoo, että siskoskin ois voinu tulla?" Enni kysyi ystävältään. "Se jäi viime viikolla kiinni yrttiyliannostuksesta. Äiti pisti sen pariks viikoks kotiarestiin. Onneks mä sain piilotettuu mun varastot, hah", Anita naureskeli. "Eh, selväpä se. No mä tästä taidankin mennä moikkaamaan muita."

Screenshot-691-normal.jpg

"Muilla" tarkoitettiin tietysti Perttua, joka oli palannut höntyilyiltään takaisin kotikaupunkiin. "Ihana nähdä!" Enni kiljaisi ja hyökkäsi pojan huulille. 

 

Screenshot-692-normal.jpg

Elias oli ajamassa Kirsiä kotiin. Muutamien minuuttien hiljaisuuden jälkeen Kirsi päätti kuitenkin ehdottaa paria olutta Pisteessä. Aluksi Elias oli hieman epäileväinen, sillä hän tiesi perheensä odottavan (not) kotona. Sitten hän päätti vedota pitkään kuivaan kauteen ja niin lupasi tulla Kirsin kanssa "yksille".

 

Screenshot-693-normal.jpg

Pikkubailut olivat kotona hyvällä mallilla ja juhlaväki oli päättänyt siirtyä lahjojen tsekkaamiseen. Anitan äiti tietysti taputti porvarillisena, kun tyttärensä huomasi paketissaan olevan uuden sPhone kutosen. "Äiti mitä hittoa!? Mä sanoin ihan selvästi, että sPhone seiska! Seiska! Hiton daiju", Anita raivosi ja otti suutuksissaan toosan boksista.

Screenshot-694-normal.jpg

"Siis.. Mitäh? Muija saa uuden luurin ja vikisee ku Sputnik? Damn, tää maailma on niin sekasin. Eiksje Tatis?" Perttu ihmetteli porvarillisten lasten kitinää. Tatiana ei ollut koko ikänä osannut unelmoidakaan moisista kalleuksista. Ghettonuoret..

 

Screenshot-700-normal.jpg

Screenshot-701-normal.jpg

Punaisessa Pisteessä Kirsi oli löytänyt ylleen jotain sopivan siveetöntä ja Elias tarjoili hänelle juomia käskystä. Äijä itsekin oli aikamoisessa tuiterissa eikä osannut enää hillitä katsettaan Kirsin terhakoista kannuista.

 

Screenshot-696-normal.jpg

Myös Rouva Sahlsten oli litkinyt melkoisen määrän viiniä. Silmät tuntuivat lumpsavan kiinni, mutta silti edustusäidin oli oltava mukana avaamassa lahjoja. Pakkasukko lahjoitti hänelle Juoppo-sarjaan kuuluvan viinilasin ja pullotelineen.

Screenshot-698-normal.jpg

Pian Piian kuukahdettua ja känniääliöaikuisten toiminnan seurauksena Ennin ystävien lähdettyä Rhoda jäi yksin viettämään iltaa loppuun. Tatiana oli sanonut Rhodaa pulleroksi ja eikös humalainen eukko ollut ottanut siitä nokkiinsa. Kellon ollessa puolenyön Rhoda päätti tarttua toimeen ja aloitti kuntokuurin Sahlstenien olohuoneessa.

 

Screenshot-702-normal.jpg

Pisteessä meno alkoi olla sitä luokkaa, että Kirsi ei voinut enää pitää käsiään irti Eliaksesta. Hän muiskautti märän pusun miehen huulille ja odotti reaktiota. Parin promillen Elias ei kuitenkaan osannut muodostaa sen kummempaa reaktiota, mutta sönkötti kylläkin "mää oon naimisissa, tää ei nyt oikeen, mää en tiiä" -tyylistä.

Sisimmissään mies tiesi, mitä oli tekemässä. Keski-iän kriisiä potevana hän päätti antaa alkoholin viedä mukanaan. Menossa mukana jormaillut Henkka ei tietenkään kertoisi mitään illan tapahtumista kellekään, eihän? Loppuyön muistikuvat ovatkin sitten todella hämäriä.

xxx-normal.jpgxxx1-normal.jpgxxx6-normal.jpgxxx5-normal.jpgxxx3-normal.jpgxxx4-normal.jpgxxx2-normal.jpg

 

Screenshot-709-normal.jpg

Aamulla Enni selasi simternettiä uudella tietokoneellaan. Hän kirjautui sisälle Facebookkiin ja skrollasi pitkin etusivua. Yhtäkkiä ruudulle ilmaantui jotakin äärimmäisen.. kummastuttavaa. Elias Sahlsten merkittiin simin Kirsi Mäntyharju kuvaan.

Screenshot-710-normal.jpg

"Mitä hittoa!?" Ennin ääni kajahti alakerrassa.

 

Ja sellasta soopaa tällä kertaa! Kuvasaldo on melko mitäänsanomaton, mutta olkoot. Oli pakko tunkea tähän osaan vähän turhankin paljon tapahtumia, koska viimeksi osa oli kuivahko. Musta tuntuu aina, että osan loppupuoli on hemmetinmoista kuraa kirjoituksen ja kuvien osalta. Toivottavasti kuitenkin piditte! Seuraavassa osassa sitten ehkä hieman enemmän Perttua ja Enniä, saa nähdä. 

Ja nähdään pian!

 

 

 

sunnuntai, 24. marraskuu 2013

Elias - Osa 5

Perinteiseen pelaamis- ja kirjoitustapaani nähden nopeasti valmistunut osa 5, nyt, täällä, tänään. Otin kuvia tosiaan hirmuisen läjän suhtkoht nopeasti ja tekstikin syntyi hyvään tahtiin. Toivottavasti kiirehtiminen ei näy tekstin ja juonen laadussa? Eihän? 

Eiköhän se riitä alkurupatteluksi, annetaan nyt palaa.

 

Screenshot-460-normal.jpg

Aamu oli sarastamassa aution Riverview'n ylle. Aurinko nousi hiljalleen taivaanrannasta ja viileä tuuli puhalsi hiljalleen puita. Lämpötila oli käynyt yöllä pakkasen puolella, nurmikko peittyi valkoiseen kuuraan. Postipojatkin vetelivät jo paksumpaa vaatetusta päälle, sillä koko kaupungille oli selvää, että talvi oli tulossa.

Screenshot-461-normal.jpg

Sahlstenissa oltiin jo hereillä. Piia oli keittelemässä kahvia, kun miehensä kömpi ylös punkasta. Elias hieroi kasvojaan ja sanoi hiljaa: "Huomenta muru." Hän antoi Piialle herkän suukon poskelle ja jatkoi: "Pitäis varmaan ostaa uus patja.. Tai vaikka koko sänky. Mun selkä on nyt ollu niin pitkään kipee, että..." Piia hymyili ja tiesi kyllä mitä ukkonsa oli vailla. "Tääl alkaa olee vähä vilponen. Kannattas varmaan tsekata, että kaikki lämmitystsydeemit on kunnossa", hän sanoi hieroessaan ja katsoi Eliasta kysyvästi.

Screenshot-462-normal.jpg

Elias pyörähti ympäri: "Juu, niin pitää. Mut moneks sä meet töihin? Mä vaan ajattelin niitä rokotteita, kun nyt on tautii liikkeellä." "Ai joo, katotaanks ne vaikka huomenna, koska mulla alkaa kaheksalta duuni. Tai voithan sä viedä Ennin jo nyt. Eiköhän sen parikyt minsaa saa vapaaks tunnilta", Piia vastasi ja katseli kelloa. Elias suuntasi katseen huuruiseen ikkunaan. "Vieläkö sä meinaat mennä pyörällä? Mä voin kyl heittää--" "Ei, ei. Mä oikeesti nautin, kun saa vähä aamusta hyötyliikuntaa", Piia virkkoi ja kipitti vessaan.

Screenshot-465-normal.jpg

Halloweenistä oli jäänyt mukavasti kurpitsaa yli, joten aikansa kuluksi Elias heitti kurpitsapiirakan uuniin. Ennikin saapui alakertaan hyvän tuoksun johdattelemana. "No huomenta. Mä tein just piirakkaa", Elias sanoi lempeästi hymyillen ja pörrötti tytön hiuksia. "Saanks mäki?" Enni kysyi innoissaan. "Totta kai. Mut... Sunhan pitäis olla koulussa! Enni!" Elias murahti ja osoitti kelloa. Enni vilkuili varpaitaan ja sanoi hiljaa: "Herätyskello ei toiminu." Isänsä huokaisi syvään. Hän ryntäsi makuuhuoneeseen pistämään vaatetta päälle.

Hetkisen kuluttua Elias ampaisi ovesta ulos ja lykkäsi koulurepun Ennin syliin. "Kamat kasaan ja vähä äkkiä. Nyt kyl jää piirakat syömättä."

Screenshot-470-normal.jpg

Elias ja Enni juoksivat rankkasateessa autolle ja lähtivät oikopäätä kohti koulukeskusta. "Onks nyt varmasti kaikki mukana?" Elias varmisti tiukasti tyttäreltään. Lapsi nyökkäsi vaisusti. Parin minuutin hiljaisuuden jälkeen Enni sanoi jotain: "Iskä rakastatko sä mua?" Elias katsoi tytärtään ensin hieman hämmentyneenä, mutta sitten oikeastaan hämmennys muuttui huvitukseksi. "No tietysti, hupsu. Iskä vaan ei jaksais tällasta kiirettä aamulla. Ja sä tiedät kyllä että pitää olla tarkkana herätysten kanssa", hän naurahti ja taputti Ennin olkapäätä. Tytönkin mielentila hiukan koheni.

Koulun parkkipaikalla Enni hyppäsi ripeästi kyydistä sateenvarjon ja koulureppunsa kanssa ja pinkoi sisälle rakennukseen. Ennen kuin Elias kaahasi kohti työpaikkaansa, vilkutti hän vielä tyttärensä perään lämpimän hymyn kera.

 

Screenshot-473-normal.jpg

Iltapäivällä Piia lueskeli kotimatkalla ostamaansa kirjaa. Oopuksen nimi oli Kalavala ja se kertoi takakannen mukaan mytologisista hahmoista ja kummallisista tapahtumista. Kirja oli saanut SimCityn kirjallisuuskomitealta todella hyvät arvostelut, mutta Piia näki siinä vain pervoja vanhoja ukkoja ja puutteessa olevia epätoivoisia tytönheitukoita.

Nainen oli huomannut, ettei nauttinut edes romanttisista romaaneista kuten ennen. Joka ikinen päivä katsoessaan itseään peilistä, hän näki vain vahvat silmärypyt ja rupsahtaneen ruumiin. Kaiken ekstemporepaskan tekeminen tuntui jo liian myöhäiseltä. Piia tunsi itsensä vanhaksi. Vaikka Elias oli todella nuorekas ja komeimpia Piian näkemiä miehiä, ei tämä auttanut naisen tuntemuksiin itseään tai elämäänsä kohtaan. Kumpikaan heistä ei halunnut myöntää sitä, mutta pusuttelua ja halailua kiihkeämmät tunteidenosoitukset olivat kuihtuneet miltei olemattomiin. Enkö minä enää riitä hänelle? Piia usein tuumi, mutta sitten tuli siihen tulokseen, että jos Elias haluaisi seuraa jostakin muualta, olisi hän sitä jo hommannut.

Nainen oivalsi, että se ei ollut Elias, jonka pitäisi muuttua, vaan hän itse. 

Screenshot-476-normal.jpg

Siinä samassa, kun Enni pelmahti sisälle, alkoi Piian puhelin piristä. Hän halasi lastaan tervehdykseksi ja siirtyi takavasemmalle jutustelemaan. "No hei." "Moi kulta. Ootsä kotona jo?" Soittaja oli tietenkin Elias. "Oon oon. Ennikin tuli just koulusta. Laitetaan varmaan tyttöporukalla ruoka uuniin." "NO EN VARMAA LAITA!" "Hys, hys. Niin, että millos sä olet tulossa kotiin?" "Mä itseasias pääsin just töistä, mut mä sovin työkaverin kans tapaamisen. Tai et me vähäniinku safkaillaan ja jutellaan." "Jaa, okei. No eiköhän me pärjätä."

Screenshot-474-normal.jpg

"Niin et kai tää on iha fine sulle?" Elias sanoi hieman analysoidakseen vaimonsa mielentilaa. "Totta kai. Pitäähän sunkin päästä välillä vähä jonnekin irrottelemaan." "No hyvä. Voi mennä myöhäks, mut kattoo nyt. Tää ainaki vaikutti ihan hauskalta tapaukselta. Rakastan sua." "Mäkin sua. Pidä hauskaa, heippa."

Elias työnsi puhelimensa taskuun ja nojaili ravintolan kulmalla odotellen seuralaistaan. Hänestä tuntui helpottavalta saada uusia hieman vahvempia suhteita kaupungissa. Kenen tahansa kanssa hän oli valmis harjoittamaan small-talkkia, mutta harvan kanssa loppujen lopuksi ystävystyi kunnolla.

Screenshot-477-normal.jpg

Enni toi koulusta mukanaan Martan. Martta oli "hieman" isokokoisempi kuin Enni, johtuen siitä että oli jäänyt muutaman kerran luokalleen. Tytöt kuitenkin viihtyivät koko- ja ikäerosta huolimatta toistensa seurassa ja päättivät tänään tulla katsomaan Ennin kotiin todella pelottavaa kauhuelokuvaa.

"Ahaha, mun isoveikka sano et tää on ihan sika pelottava. Mut mää en kyl pelkää mitää tämmösiä", Martta naureskeli remakasti. Enni ei ollut ennen katsonut kauhuelokuvia, joten hän ei oikein tiennyt mitä odottaa. Niimpä hän vain hymähti vastaukseksi.

Screenshot-478-normal.jpg

Jo mainosten kohdalla Martta oli selittänyt puolet elokuvan juonesta: "Ja sit isoveikka sano et se proffa joutuu sen mutanttileppäkertun raatelemaks! Ahaha, se sano et se on tosi pelottava, mut mua ei pelota." Enni tunsi pulssinsa nousevan. Hän oli juuri kesällä nähnyt leppäkerttuja talon pihalla. Entä jos ne sitten seuraavan kerran tulevatkin mutanttileppiksinä ja kiduttavat koko perheen kuoliaaksi? Hän hivuttautui hieman lähemmäksi Marttaa ja vetäisi henkeä.

 

Screenshot-479-normal.jpg

Eliaksen seuralainen oli löytänyt tiensä tapaamispaikalle. Kirsi Mäntyharju oli asunut Riverview'ssä koko ikänsä ja tunsi jokaisen kaupungin asukkaan. Hän oli tosin juuri valmistunut yliopistosta ja halusi taiteilijaksi. Hokan Houkutuksessa tyttö oli tekemässä töitä vain rahanpuutteessa, mutta oikeastaan hän piti kokkaamisesta, joten osasi siedättää salmonellayhteiskuntaa hieman paremmin. 

"Hah, no sellasii ne Shelleyt on aina ollu. Ihan toivottomii parisuhteidensa kanssa. Mut mites sä? Ootko säki ihan toivoton rakkauselämäs?" Kirsi naureskeli ja katseli Eliasta odottavaisena. Mies raaputti päätään ja hymähti: "Nooh, mä oon onnellisesti ja onnekkaasti naimisissa. Sen statuksen eteen oon saanu kyl tehä aika paljon töitä, mut.. Nyt on kaikki kondiksessa. Ja sitä paitsi..." Elias kaivoi lompakon taskustaan. "On mulla tytärkin, Enni", hän sanoi ja osoitti Ennin tarrakuvaa lompakossaan.

Screenshot-480-normal.jpg

Kunnon ravintola ehti jo mennä kiinni rupatellessa, joten Elias ja Kirsi joutuivat siirtymään yhteiselle työpaikalleen ruokailemaan. Todella fiiniä..

"Miks te muutitte pois? Mä oon kuullu, et Sunset Valley on hieno paikka asuu", Kirsi kysyi. Elias hymähti. "Onhan se, niinku elää nuorena ja vapaana. Mä en tiedäkään mitään parempaa ku Sunset Valleyn biitsit. Mut Piian mielestä tää kaupunki on parempi perhe-elämään keskittymiseen ja töiden tekemiseen. Kai mäkin alan pitää täst kaupungista oikeesti", hän sanoi ja kurvasi Hokan Houkutuksen pihaan.

Screenshot-481-normal.jpg

Kovaan ääneen naureskellen he poistuivat horjuen Hokan Houkutuksesta. Elias oli koko hampurilaisilla röpöstelyn ajan kertonut kaikkia ällistyttävän typeriä kokkien tempauksia, joita hänen työaikanaan oli tapahtunut. Sakki ei todellakaan ollut mitään ammattitaitoista, jonka ansiosta Eliaskin oli ylentynyt melkoisen tiuhaan tahtiin. Tietysti hän myös kertoi tunkeneensa oman kätensä rasvakeittimeen vedonlyönnissä. Kirsi ei voinut olla kikattamatta.

"Mä en tiedä, et pitäiskö mun olla surullinen vai iloinen, että mä tulin tänne töihin", nainen sanoi ja piteli vatsaansa. "Tosiaan jos sulla on jotain muitakin unelmia, ku hallita kebabinsyöntiennätystä työntekijöiden kesken, niin.. sitten kannattaa itkee", Elias vitsaili ja kurkki ympärilleen toisten työntekijöiden varalta. Sitten hän hieman vakavoitui: "Mut ihan totta. Mitä sä meinasit? Siis niinku.. Tunnetuks maalariks tuleminen vie varmaan aikaa."

Screenshot-482-normal.jpg

"Oot oikeessa. Kai se täytyy vaan maalata ja maalata", Kirsi myhäili ja katsoi kelloa. Elias ymmärsi, että Kirsillä olisi varmaan aikainen herätys. "Jooh, mut oli tosi kiva hengata. Nähään sit varmaan töissä huomenna", Elias sanoi pirteästi hymyillen ja oli valmiina kättelemään uutta ystäväänsä. Siinä samassa Kirsi suorastaan hyökkäsi Eliaksen kimppuun halaten tätä ystävällisesti. "Jep. Hyvää yötä, sano terveisii perheelle", hän sanoi hiljaa ja vetäytyi pois miehen sylistä.

Screenshot-483-normal.jpg

"Jeah, moi", Elias sanoi ystävälleen hymyillen ja kääntyi sitten autolleen. Kirsi jäi katselemaan miehen perään ja huokaisi syvään. 

Screenshot-484-normal.jpg

Kello oli jo reilusti yli puolenyön, kun Elias saapui kotiin. Piia oli herännyt ulkoa kuuluviin askeliin ja nousi ylös sängystä. Elias oli saada sydänkohtauksen, kun vaimonsa asteli odottamattomasti aulassa häntä vastaan. "Voi vitsi, muru sä säikytit mut. Mikset sä oo nukkumassa?" Elias sanoi ja suuteli vaimoaan.

Screenshot-485-normal.jpg

"Mä vaan heräsin yhtäkkii. Oliks sulla kivaa?" "Joo, totta kai. Kirsi on ihan tajuttoman mukava! Ja hauska todellaki, heh", Elias selitti suu vaahdossa. Piia naurahti: "No niin, herra naisten naurattaja. Mee sä nyt nukkumaan. Mä käyn nopeesti vessassa." Elias hymyili ja suukotti vaimoaan vielä kerran ennen nukkumaanmenoa. 

Screenshot-486-normal.jpg

Aamulla Enni aloitti kitisemisen: "Äiti! Mitä me tehään tänään? Mä katoin säätiedotteest et tänään tulee lunta! Voitasko mennä johonki tekee lumiukkoja? Tati sano koulussa et se ei pääse mihinkää, eikä Martta, eikä Anita. Anita menee heppaleirille. Äiti pääsisinks mäkin heppaleirille?" "Enkös mä jo sanonut, että meillä ei ole hirveesti varaa sellasiin heppaleireihin. Anitan perheellä on kato vähä eri tilanne kuin meillä", Piia selitti. Oikeastaan heillä olisi ollut tarpeeksi rahaa päästä Enni hevosten pariin, mutta Piia mietti tilannetta sen verran eteenpäin, että ponikeskeisen viikonlopun jälkeen Enni vinkuisi omaa hevosta. Piia viskasi sanomalehden sohvalle ja sanoi sitten Ennille: "Pistähän vaatteet päälle. Tänään on ihan tarpeeks tekemistä."

Screenshot-488-normal.jpg

Eliaskin sai ulostettua itsensä makuuhuoneesta. (Huomaa yhtenevät alusasut, awkward.) Hän iski pusun ikkunasta ulos tiirailevan Piian poskelle ja ryntäsi kahvinkeittimelle. "Nukuitsä hyvin?" mies sanoi ja rysähti tuolille. Piia vain haltioituneena katseli huurteisesta ikkunasta ulos. Hieman viiveellä hän vastasi: "Joo."

Screenshot-487-normal.jpg

Sitten Piiakin istui pöydän ääreen. "Mulla on sitten tänään illalla töitä, että sä saat hoitaa Enniä sen aikaa", Piia sanoi huomautukseksi. "Ää, tota Kirsi itseasias laitto mulle äsken tekstaria ja kysy illalla baariin, sit kun sen vuoro loppuu", Elias älähti. "No kyllä sä nyt hyvänen aika voit töides jälkeen sen pari tuntia olla Ennin kanssa! Mä sen kuitenkin vien tänään vähän kaupungille sillä välin kun sä oot duunissa", vaimonsa naurahti huvittuneena. 

Screenshot-489-normal.jpg

Enni kipitti yläkerrasta suoraan pöytään ja jatkoi ulinaansa: "Mennäänks me kaupungille? Mä haluun sit syömään sinne pizzapaikkaan! Äiti millon lähetään?" Vanhemmat blokkasivat tytön sepustukset täysin ja jatkoivat omiaan. "No sun on sitten parasta tulla suoraan sieltä töistä, koska en mäkään haluu antaa sen Kirsin ootella koko yötä!" Elias murahti. Piia huokaisi dramaattiseen sävyyn: "Hei sä tiedät, että mä en jää sinne notkumaan yhtään ylimäärästä."

Screenshot-490-normal.jpg

"Mut katokin että sä olet täällä, etkä sen Kirsis kanssa. Sä tiedät, että mä en tykkää, et Enni on yksin illalla kotona!", Piia varmisti ja viittasi välillä Enniä, välillä Eliasta. Miehensä hieman tosin kimpaantui Kirsi-kommentista. "Hei hei hei. Se ei oo mikään 'mun Kirsi'. Äläkä ees kuvittele sellasta. Mua vituttaa että sä et luota muhun näköjään paskaakaan. Mä vahdin täällä töiden jälkeen Enniä ja lähden sinne baariin sitten, kun sä tulet, okei?"

Screenshot-491-normal.jpg

"Okei?" Elias varmisti. Piia hieroi käsillään silmiään. "Joo, niinhän me sovittiin alunperin", hän huokaisi hiljaa. Elias löi kätensä yhteen innostuksesta. Vihdoinkin hän pääsisi irrottelemaan. Viime kerrasta olikin jo vähän aikaa.

Screenshot-492-normal.jpg

Piia nousi verkkaisesti ylös. Elias katsoi naisena perään katuvana sanomisiaan. Enni onneksi taitavasti osasi hieman keventää tulenarkaa tilannetta. "Iskä arvaa mitä! Äiti sano et mä ehk pääsen heppaleirille. Siel on aika paljon heppoja. Mun luokkalainen Anitakin on siellä. Anita on rikas, sil on oma heppa jossain landella. Iskä mä pääsen tänään kaupungille!"

Screenshot-493-normal.jpg

Kylpyhuoneessa Elias halusi pahoitella sanojaan. "Mulla ei rakas ollu tarkotus hermostua silleen, mutta sä tiedät, kui ikävä aihe pettäminen on mulle", hän huusi suihkussa mököttävälle Piialle. Tämä ei kuitenkaan reagoinut mitenkään Eliaksen sepustuksiin. Mies vetäisi vessanpöntön ja tuli lähemmäksi suihkua. "Piia hei ihan oikeesti. Ei tehä pikkujutusta mitään isoo!" Sitten Piia tuli suoraan ulos suihkusta ja loi kovan katseen mieheensä. "Kaikki on ihan fine. Älä huoli", hän kuiskasi ja kosketti Eliaksen kasvoja hellästi.

Screenshot-494-normal.jpg

Tunnelmanrikkoja aka kännykkä päätti ilmoittaa olemassaolostaan viestiäänellä. Elias kaivoi härvelin taskustaan ja luki viestin: Pomo sano että illalla voi mennä pitkään, että soittelen sitten siitä baariin menemisestä. -Kirsi Elias oli hieman pahoillaan, mutta ajatteli sitten kääntää tunteensa iloksi. Nyt hänellä ainakin olisi hyvin aikaa olla Ennin kanssa kotona.

Screenshot-495-normal.jpg

"Minkä rotunen sun heppa on?" "Knabstrupinhevonen tietysti! Isä kasvattaa niitä maatilalla." "Joo, mä oon kerran nähny sellasen. Mä en muuten varmaan pääsekään sinne leirille tänään. Meillä on muuta menoo." "No harmi. Kyllä mä olen sitä mieltä, että sä olisit päässyt mun ja Hetan tallijengiin mukaan. Ens kerralla sit, heidå." Öö.. Moi?" Enni laski puhelimen. Mä? Hetan ja Anitan jengiin? Nehän on koulun suosituimmat!? Pakko alkaa opiskelee lisää hepoista! Mikä himputti se Kabsrupin hevonen on? Kuka on Kabsrup? Tyttö mietti kuumeisesti ja lähti äkkiä etsimään äitiään.

Screenshot-496-normal.jpg

Silminnähden väsynyt perhe lähti ajamaan sairaalalle. Elias oli varannut koko poppoolle rokotusajan. Ennille tietenkin kerrottiin vain sen verran, että ennen hupia täytyisi tehdä hieman.. ei niin hauskoja juttuja. Rimpuilu ja kiljuminen alkoi vasta, kun he saapuivat sairaala-asemalle ja etuoveen oli lätätty suuri "Muista talven flunssarokotteet! Nyt -50%" -juliste.

Screenshot-497-normal.jpg

Mutta joukon pahin rimpuilija oli Elias. Hänen piikkikammonsa nousi aivan uudelle tasolle, kun hän huomasi ruiskun koon. Piikkiä ei saatukaan laitettua miehen käsivarteen, joten lääkärit tyytyivät tunkemaan sen Eliaksen päähän.

Screenshot-498-normal.jpg

Vanhemmat olivat sopineet, että ennen Eliaksen töitä hän ottaisi Ennin mukaansa työpaikalleen aterioimaan. Piialla oli nimittäin yllättävä lounastapaaminen ystävänsä Rhodan kanssa. Sen jälkeen äiti tapaisi tyttärensä kirjastolla. 

Piia haki nopeasti autosta takkinsa ja soitti Rhodalle. "Bagley, Rhoda." "Hei, Piia tässä. Pääsin just tuolta sairaalasta. Oletko sä jo kaupungilla?" "No ziisus mä oon vuotellu sua tääl jo ainakin kymmenen minuuttia. Tuu Herkkunärppiin, tääl on niin nätisti kaikki laitettu." Sitten Piia nappasi juuri synnyttäneeltä äidiltä taksin suoraan naaman edestä ja kiiruhti tapaamispaikalle. 

Screenshot-499-normal.jpg

Enni ei ollut aikaisemmin käynyt isänsä työpaikalla. Nyt hän kuitenkin saisi syödä koko nassunsa täyteen rasvaista roskaa. Anitalle ei kyllä saisi kertoa, sillä hän vastusti kaikkea halpaa ja rasvaista. 

Screenshot-500-normal.jpg

Valmiina lampsimaan ravintolaan sisään Piia huomasi ystävänsä terassilla. Hän vilkutti Rhodalle ja nainen kipitti ripeästi ystävänsä luokse. Poskipusut vaihdettuaan he alkoivat keskustella tärkeästä asiasta. "Näätsä noi Helenen uudet kengät?" "Jep, ihan törkeen rumat."

Screenshot-502-normal.jpg

"Mä en ole syönyt koko aamuna mitään! Mun uus dieetti sallii aamulla vaan kahvin", Piia selitti. Rhoda löi kätensä yhteen innostuksesta: "Onkse se Marjo Marjan tehodieetti? Mä kokeilen ihan samaa. Mut tota.. Syödääks ulkona vai sisällä?" "Syödään vaa sisällä, mul on niin kyl--" "Ulkona siis!"

Screenshot-503-normal.jpg

Aluksi naiset juoruilivat tavalliseen tapaan Riverview'n asukkaista, mutta sitten muut asiat tulivat puheeksi. "Siis mä oon aina tienny, et äijät on kusipäitä. Se on vaan tasan seksi ja raha mitä päässä liikkuu. Mä oon tienny sen siitä asti, kun mut revittiin äidin kohdusta. Iskä oli just sellanen, et heti ku äitin tissit alko riippuu ja muut paikat oli vähä rutussa, nii hups, uus vähä timmimpi muija kuviois", Rhoda selosti ystävättärelleen.

Screenshot-504-normal.jpg

Sitten Piia kertoi Rhodalle Eliaksen uudesta ystävästä, Kirsistä. "Joo se Kersti on sellanen lande. Helvetin epätoivonen. Mä olin sen isosiskon kans samalla luokalla, ihan samanlainen puunhalaaja. Mut mä en oikeestaan usko, että Elias ottais sun sijasta sellasen luntun. Ja jos totta puhutaan.." Rhoda katsoi ympärilleen. Sitten hän katsoi Piia silmiin ja kuiskasi: "Mä oon ollu kerran sen kanssa samassa pukuhuoneessa. Ja ei muuta varmaan tarvii sanoo, ku et.. Lauta se on."

Hetken ajan naiset kikattelivat Riverview'n jokaiselle pikkukannuiselle neidolle. Samassa taisi myös tulla Sunset Valleyn osasto. Piia kuitenki vei keskustelua eteenpäin: "Rhoda, yks juttu on tunnustettava. Mä oon tulossa vanhaks. Mä oon miettiny, että riitänks mä Eliakselle. Kyllä sä nyt tiedät. Elias on just sellanen kropaltaan ja naamaltaan, et mistä suurin osa vaan unelmoi. Se käytännös sais kenet vaa! Eli miks se ei ottais? Mieti nyt vähän."

Screenshot-505-normal.jpg

"No joo, mut sitä varten on nykyään plastiikkakirurgia, beibi." Piia kauhisteli Rhodan ehdotusta: "Hei hei, mä en todellakaan vajoo sille tasolle. Mä oon ihan sinut mun ruumiin kanssa. Välillä vaan tulee sellanen fiilis, että se ei pääse oikeuksiinsa. Kai mä nyt voin kertoo sulle, että.. no meijän seksielämä on kuihtunu aiempaan verratuna melko mitättömiin. Mä en tiedä et mistä se johtuu--" "Susta. Ihan selvä peli. Äijillä on just se juttu, että sitä värkkiä on heiluteltava siellä täällä, muttei missään nimessä liikaa jonkun tietyn ihmisen edessä. Muuten siit menee se koko idea", Rhoda selosti ja tunki ruokaa suuhunsa. "Mä rakastan Eliasta, tietysti. Mä en vaan tiedä, että mitä mä just nyt tarviin. En mä tiedä mitä Elias tarvii!"

Screenshot-506-normal.jpg

"Annat asioiden vaan rullata eteenpäin. Se on naisten tehtävä. Jos se pettää sua, älä oo moksiskaa. Feidaat sen vaan ja painelet paremmille laitumille märehtimään." Piia nauroi Rhodan märehtimis-puheille ja oli tukehtua ruokaansa. "Oli kyl ihanaa jutella sunkin kans pitkästä aikaa. Mul alkaa kyl valitettavasti työt nyt. Tai siis ne alko jo tunti sitten, mut samapa se", Rhoda sanoi ja nousi pöydästä.

Screenshot-507-normal.jpg

Ystävykset hyvästelivät toisensa ja Piia jäi odottelemaan hetkiseksi ravintolan sivupihalle. Hän otti puhelimen taskustaan, näpytteli lyhyen tekstiviestin ja lähti kävelemään kohti kirjastoa, jossa oli sopinut tapaavansa tyttärensä.

Screenshot-501-normal.jpg

Enni oli syönyt mahansa pullolleen ranskanperunoita ja oli valmis rientämään kirjastolle. Massu oli kuitenkin niin täynnä, että tyttö ei jaksanut liikahtaa senttiäkään ravintolan pihasta. Niinpä hän naputti puhelimeensa taksin numeron. "Riverview'n taaksipalvelu, Mohammed, hyvä päivä. Miten voi auta?" "Öö.. Enni Sahlsten tässä. Voittekste tulla hakee mut?" "Anteeksi, mika oli paikan nimi?" "No mun iskän työpaikka. Öö.. Hokan Houkutus!" "Hokan Houkutus, selva selva. Riverview, Sunset Valley, Bridgeport?" "Sunset Valley!" Enni hihkaisi vahingossa. Hän oli niin tottunut sanomaan olevansa kotoisin sieltä, että nytkin kaupungit menivät aivan sekaisin. "Selva, selva. Bensa kustanus on 680 simooleonia plus taksimaksu? Mene neljä tuni kakskyt minuti, kuulemin." Enni ei osannut sanoa mitään vastaukseksi, joten päätti lähteä juoksemaan kirjastolle.

Screenshot-508-normal.jpg

Piia jo odottelikin tyttöä kirjastossa. "Hyi tääl haisee vanhalle", Enni sanoi heti astuessaan ovesta sisään. "Enni!" Piia murahti. "No sorge. Mä aion lukee heppakirjoja! Knabstrupinhevosista!" tyttö miltei kiljui ja heitti takkinsa naulakon eteen.

Screenshot-509-normal.jpg

"Enni sä et oo täällä ku kotonas", Piia sanoi tomerasti. Enni haukotteli: "Joo, joo. Äiti kuka on Kirsi?" Piia ei osannut odottaa aiheesta poikkeavia kysymyksiä. "Kirsi on isin työkaveri. Kuinkas niin?" hän sanoi ja hämmästeli Ennin kiinnostusta. Tyttö oli ensin hiljaa, mutta kuiskasi sitten: "Iskä sano et tätä ei saa kertoa, mutta.." Piia odotti jännityksestä kankeana. ".. sen äidillä ja iskällä on kuulemma heppoja." Piia huokaisi pettymyksen ja helpotuksen sekaisesti. Sitten hän tuuppasi tyttärensä kirjahyllyjen suuntaan ja siirsi tämän takin naulakkoon.

Screenshot-510-normal.jpg

Enni meni kysymään kirjastotädiltä, että mistä saisi "heppakirjoja". Nainen oli valitettavasti puolikuuro, joten Enni joutui huutamaan jutellessaan. "Heppoja! Hevonen! Horse? Öö.. ratsu", hän kirkui. "Jaa ratsu! Taidat tarkoittaa siis shakkia?", riemastui kirjastotäti ja kiikutti Ennin pieneen kätöseen shakkioppaan. Pikku-Enni ei enää vaivautunut puhumaan eukon kanssa, joten tyytyi sitten opiskelemaan shakin saloja.

 

Screenshot-511-normal.jpg

Reilun tunnin kuluttua Piia oli kotona valmistautumassa työpäivään (vessanpöntöllä tietysti), kun Elias saapui töistä. "Siel oli aikamoinen ruuhka. Et raivaudut sielt töistä pois ihan rauhassa. Kirsi on varmaan ainaki puoleenyöhön siel", Elias selitti ja raaputti pipopäätään. Piia nyökkäsi.

Screenshot-513-normal.jpg

Elias oli kääntymässä pois, mutta Piia kutsui hänet takaisin luokseen. "Mä voin kyllä pyytää illan viel vapaaks. Vois olla ihan ok viettää ilta perheen kesken. Mä kyl taidan nyt soittaa.." Piia vaikersi ja etsi puhelintaan. "Ei tää mitään. Me varmaan otetaan vaan rennosti tytsyn kans. Vihdoinki kun sulla on joku paikka, missä sä voit olla töissä, niin eiks ne työt pidä hoitaa kunnolla? Hei, muru. Älä murehdi", Elias hymyili ja taputti vaimonsa käsivartta. Piia katsoi ulos ikkunasta ja sanoi: "Niin kai se sitten pitää."

Screenshot-516-normal.jpg

Enni oli ilmeisesti kirjastoreissun jälkeen niin väsynyt, että oli simahtanut vanhempiensa pedille. Elias katseli suloista tytärtään ja lösähti itsekin pedille. Täytyihän hänen kerätä yötä varten hieman voimia.

 

Screenshot-521-normal.jpg

Yöllä Elias otti taksin Punaiseen Pisteeseen. Paikka näytti aivan autiolta, kunnes Kirsi ilmaantui pihaan. Hän oli jo ilmeisesti vetänyt kunnon pohjat, kun oli kaatua pensasaidan keskelle höpöttäessään Eliaksen kanssa.

"Siis hyi saatana, mä olin just kassal ja sit joku kauheen karvane äijä tuli sönköttämään siihe jotaki. Mä olin sillee, et ei saakeli ei nyt, ku olin pääsemäs just töistäki. Sitku mä sanoin, et kermaperunat on loppu, ni sit se ällötys sano mua kermaseks! Ja sit kun mä katoin sitä sillee et hyi hitto, ni sit se karvakasa sano 'Haluisiks tulla nuolee mun kermaperunoita?' Sä et tajuu et kui mä meinasin kuolla nauruun ja häpeään ja kaikkeen samaa aikaa."

Screenshot-519-normal.jpg

Yökerho oli baarineitiä lukuunottamatta täysin tyhjä. Johtuen (ehkä) siitä, että kello oli lähellä sulkemisaikaa. Se ei kuitenkaan estänyt Kirsiä nauttimasta illan viimeisiä drinksuja. Ryyppäämisen sijaan Elias pyörähteli ensin tanssilattialla ja pimputti jopa hieman flyygeliä. Siitä kyllä tuli portsarilta sanomista, joten juomien kittaaminen valomerkkiin saakka vaikutti paljon paremmalta vaihtoehdolta.

Screenshot-520-normal.jpg

Kahden henkilön partyt eivät kuulostaneet erityisen hyvältä, joten ystävykset päättivät siirtyä kahden hengen jatkoille. Lähtöselvityksessä oli tosin hieman ongelmia, kun Elias alkoi urputtamaan asiakkaiden vähyydestä portsarille. Äijä sitten heitti Eliaksen ns. niska-perse-otteella ulos baarista. Kirsi vain hihitteli miehen touhulle ja tilasi taksin.

Screenshot-522-normal.jpg

Kun Kirsi oli tyhjentämässä suolistoaan vessassa, Elias villiintyi taas tanssista. Pikkupoikana hän oli salaisesti halunnut tanssijaksi, mutta se harrastus oli sitten jäänyt, kun koulun diskossa häntä haukuttiin homoksi.

Vessanpöntölle norjan puhumisen jälkeen Kirsi tuli olohuoneeseen ja vaihtoi vähän itselleen mieleisempää musiikkia. Hän himmensi valoja ja otti hörpyn viinilasistaan.

Screenshot-523-normal.jpg

Eliaksen veren alkomahoolipitoisuus oli sen verran korkealla, ettei hän oikein ymmärtänyt, että miltä tämä näky vaikuttaisi esim. kröhöm Piian silmissä. Mies vain näki edessään ystävänsä, jonka kanssa toivoi viettävänsä vielä monia hyviä päiviä. 

"Tykkäätsä tanssimisesta?" Elias kysyi hiljaa Kirsiltä. Nainen nyökkäsi. Elias pyöräytti hänet pari kertaa ympäri ja Kirsi laski päänsä Eliaksen olkapäälle. Musiikki kuullosti paremmalta kuin koskaan ennen ja hengittäminen tuntui helpolta.

Screenshot-524-normal.jpg

Sopivan känninen Elias alkoi laulaa biisin tahdissa. "You're my downfall, you're my muse. My worst distraction, my rhythm and blues." Kirsi ei voinut olla kikattamatta suloiselle Eliakselle. Hän katseli jyrkkäkasvoista miestä kuin ihastunut pikkutyttö, tietäen kuitenkin että tämä nukkuisi yönsä jonkun toisen vieressä.

Screenshot-525-normal.jpg

Kappaleen loputtua Elias irroitti kätensä ja katsoi Kirsiä syvälle silmiin. Molemmat hymyilivät. "Kiitos", Kirsi kuiskasi. Elias naurahti. "Älä viiti, kyllä mä aina voin naista tanssittaa", hän vastasi ja pyyhki väsyneitä silmiään. Nainen tarttui Eliasta olkapäästä ja sanoi: "Ei, en mä tarkota tanssimista, vaikka hauskaa sekin oli. Kiitti tästä päivästä. Tää oli mukavaa." "Kuin myös", Elias vastasi.

Screenshot-526-normal.jpg

Kirkas aamu oli vallannut Riverview'n, kun Elias sai takkinsa päälle. Lunta oli satanut koko yön ja se näkyi luonnossa.

Screenshot-527-normal.jpg

Ystävykset lähtivät talosta samaan aikaan. Kirsi oli tosin matkalla kuntosalille. "Ootsä kyllä aikamoinen neiti. Darrasta ei tietokaan, kun salille heti aamusta menossa", Elias nauroi. "Mut mun on varmaan aika mennä kotia. Kiitti vielä." Kirsi odotti hetken ennen vastaamista, kuin miettien sanojaan. "Joo, kiitti sulle. Nähdään", hän huokaisi ja katsoi pitkään katua pitkin kävelevän Eliaksen perään.

Screenshot-528-normal.jpg

Enni oli ollut jo vartin hereillä, eikä alakerrasta kuulunut pihahdustakaan. Hän lättäsi kätensä ikkunaan, joka tuntui hyytävän kylmältä. Hetken hönkäiltyään ja piirreltyään lasiruutun, hän huomasi isänsä kävelevän tietä pitkin. Tietysti Enni oli uskonut, että isi olisi alakerrassa nukkumassa. 

Screenshot-529-normal.jpg

Piia tosiaan veti unta nuppiin keskenään makuuhuoneessa. Yöllä hän ei ollut lainkaan kummissaan siitä, että Elias oli viettämässä iltaa pitkään. Toisen naisen luona yön viettämisestä hän ei kuitenkaan ollut erityisen innoissaan ja yritti olla miettimättä Rhodan mielipidettä tapahtuneeseen. Painajaiset eivät kuitenkaan pysyneet poissa.

Screenshot-506-normal.jpg

Jos se pettää sua, älä oo moksiskaa. Feidaat sen vaan ja painelet paremmille laitumille märehtimään. Jos se pettää sua.. Painelet paremmille laitumille märehtimään.. Paremmille laitumille märehtimään.. Laitumille märehtimään..

Screenshot-530-normal.jpg

Oikeastaan Eliasta ei väsyttänyt, vaikka olikin valvonut koko yön. Iltaisella torkkuhetkellä oli ilmeisesti joitain korkeampia voimia käytössä. Lisäksi hän ajatteli perheensä vielä nukkuvan, joten ei kehdannut rymistellä sisälle herättäen heitä. Siispä Elias tarttui päivän sanomalehteen ja lukaisi sen lumen peittämässä aurinkotuolissa.

Screenshot-531-normal.jpg

Vasta tovin kuluttua Piia nousi ylös. Hän oli tainnuttunut Rhoda-painajaisesta ja oli nukahtanut uudestaan. Eliaskin oli jo tullut laittamaan aamupalaa Ennille. Tyttö tuli viemestä roskia, kun äitinsä kaappasi hänet halaukseen. "Huomenta synttärisankari. Nukuttiko hyvin?", Piia sanoi lempeästi tyttärelleen. "Joo. Entä sä?", Enni vastasi. Piia hymähti: "Kyllä äiti nukku hyvin, mä näin vaan vähän.. ikäviä unia."

Screenshot-532-normal.jpg

"Oikeesti? Mäkin näin yks kerta painajaista! Siinä oli mutanttileppiksiä! Ne oli aika pelottavia, mut mä en pelänny. "

Elias kriippaamassa sermin takana ja epätoivoinen vilkutus vaimolleen.

Screenshot-536-normal.jpg

 

Screenshot-537-normal.jpg

Syntymäpäivien alkajaisiksi Elias ja Piia halusivat auttaa tytärtään iglun rakentamisessa! Pitihän yhteisestä ajasta ottaa kaikki irti, vielä kun Enni halusi yleensäkin touhuta jotain porukoidensa kanssa. Kun tyttö sai kuulla ideasta, hän meni niin innosta sekaisin, että unohti laittaa ulkovaatteet päälle.

Iglun valmistauduttua Piia meni sisälle valmistelemaan koristelua ja Ennin synttärikakkua vieraita varten.

Screenshot-538-normal.jpg

Elias oli enemmän kuin innoissaan lumen määrästä. Ennin viuhtoillessa uudessa koirankopissaan, isänsä päätti rakentaa lumiukon! Vanhat lapsuusmuistot palasivat hänen mieleensä (eli se, ettei hän koskaan ollut rakentanut lumiukkoa). Lumiläjä muistutti lähinnä isoa kukkulaa Eliaksen saatua taideteoksensa valmiiksi.

Screenshot-540-normal.jpg

Sisällä Piia oli jo työntouhussa ja tiskasi juhlavieraita varten. Ikinähän vieraat eivät asettuneet syödäkseen, mutta pitihän sitä nyt muodonvuoksi pitää kaikki siistinä.

Screenshot-539-normal.jpg

Ennen sisätiloihin menemistä Elias antoi onnelliselle tyttärelleen vielä synttärihalin. "Onneksi olkoon, maailman kauneimmalle tyttärelle", hän sanoi ja rutisti oikein isällisesti Enniä. "Kiitti isi! Säkin oot kaunis!"

Screenshot-543-normal.jpg

Ennen kui kukaan oli edes saapunut, Piia ja Elias päättivät koeajaa "uudet" stereot. He olivat asetelleet koko perheen voimin kaikenlaista härpäkettä ympäri alakertaa, jotta saisivat edes pienen juhlatunnelman, mikäli itse juhlavieraat eivät olisi sillä tuulella.

Screenshot-544-normal.jpg

Illan ensimmäisten vieraiden joukoussa saapui Ennin bestis, Tatiana. Hän oli selvästi perillä muodista ja oli leikannut tukkansa SimCityn rivoimman popstaran Maila Sairaksen tyyliseksi.

"Hyvä päivä, minä toi tätä meidän kansalisruoka teile! Maista maista!"

Screenshot-545-normal.jpg

Porvarityttö Anita tuli tietysti Ruotsin väreissä ja vielä äitinsä kanssa! Ennen sisään astumistaan hänen täytyi tietysti arvostella ovimaton materiaali, väri ja kenkienputsauskyky.

Screenshot-546-normal.jpg

Anitan äiti oli jo ehtinyt mennä bailaamaan Piian kanssa, mutta Anita kävi siitä huolimatta kysymässä mamiltaan, että oliko luvallista syödä muiden vieraiden tuomia ruokia. Äitinsä tietysti kielsi moiset hölmöydet ja katsoi vielä tytön perään tuimasti tanssin lomasta.

Screenshot-547-normal.jpg

"S dnjom roždénija, hyvä syntymispäivä, Ennushka!" Tatiana onnitteli ystäväänsä. Enni halasi häntä innoissaan ja kutsui maistelemaan salaa aikuisten boolia. 

Screenshot-548-normal.jpg

Suurin osa vieraista oli saapunut ensimmäisen tunnin aikana paikalle. Myös porvarileidi Rhoda oli tullut juhliin, mutta ei Eliaksen mielestä vaikuttanut lainkaan siltä, että oli tullut vain juhlimaan. Mies ei ikinä tiennyt, mitä kaikkea naiset keskenään höpöttivät vai höpöttivätkö mitään. Rhodan tuimaa katsetta hän osasi silti pelätä.

Screenshot-549-normal.jpg

Viimeisten vieraiden joukossa paikalle saapui myös Kirsi. Hän kävi ensin onnittelemassa Enniä ja antoi tytölle aivan itse tekemänsä kortin. Sitten hän siirtyi Eliaksen puheille. "Aikamoiset pippalot teillä tänään. Vähän paremmat ku eilen Pisteessä", hän naureskeli. Elias liittyi tirskuntaan: "Juuh, ootsä jäädäkses? Tuol on boolia ja.."

Screenshot-550-normal.jpg

Elias näki sivusilmällään, miten Rhoda kytisteli edelleen samassa paikassa. ".. ja vessa on sit tosta ovesta sisään. Pidä hauskaa." Ystävykset erkanivat toisistaan vähin äänin ja Rhodakin hellitti silmänsä Kirsistä.

Screenshot-551-normal.jpg

"Lanta haisee tänne saakka. Miten se Elias tuommoisesta voi muka hullaantua? Huumaa tietysti yrteillään, hmm", Rhoda mutisi ikkunan edessä.

Screenshot-553-normal.jpg

Boolitarjoilu oli erittäin suosittua näissä kemuissa, mikä sitten sai ihmiset paljastamaan tunteitaan toisiaan kohtaan. Eliaksen pomo löysi seuraa nuoresta alaisestaan. Kyllä herran tilille taitaa bonusrahat kilahtaa tätä menoa. Toivottavasti pomottaren puoliso ei saa tietää tästä pikku härdellistä.

Naisella taisi olla vähän enemmänkin ihastuneita katseita, kun Eliaksen lääkärikaveri katseli kaihoisasti parin tanssimista. (Kinda creepy..)

creepjeb-normal.jpg

Soon..

Screenshot-554-normal.jpg

Sitten tulikin illan kohokohdan aika. Kaikki kerääntyivät kakkua puhaltavan Ennin ympärille ja laittoivat torvet ja räikät huutamaan. Enni oli tietenkin ihan fiiliksissä ja hytkyi toisten taputusten mukana.

Screenshot-556-normal.jpg

Screenshot-557-normal.jpg

Ennin puhjettua uuteen kukkaan Anita ei voinut olla riemuitsematta. "Ennih.. Vihdoinkin mulla on ystävä, joka voi ostaa mulle keskiolutta", Anita tihrusti.

Screenshot-558-normal.jpg

Kirsillä petti pokka, kun boolin huteroittama Piia jonotti hänen edellään kakulle. Hän osoitteli talon emäntää ja kikatti. "Kattokaa mitkä silmärypyt, luulee olevansa joku parikymppinen, hihi. Varmaan miesjahdissa!", hän sanoi vieressä keikkuneelle Rhodalle, jonka ilme lähenteli jotakin uskomatonta.

Screenshot-559-normal.jpg

Screenshot-562-normal.jpg

Vieraat alkoivat tehdä lähtöä ja hyvästelivät isäntäväkeä. Vasta siinä vaiheessa Kirsikin tajusi, että kenelle oli mennyt naureskelemaan. Sekä sen, että kenen kanssa hän luuli naureskelevansa. Hän vilkutti Piialle vaivaantuneesti ja pinkaisi ulos talosta. Rhoda jäi sivumpaan odottelemaan, että voisi kertoa "kuulumisiaan".

Screenshot-560-normal.jpg

Siivotessaan vieraidensa sotkuja Enni jo unelmoi kaikista hienoista asioista, joita tulisi tulevaisuudessaan vielä saavuttamaan. Niin monia ennätyksiä rikkomatta ja sydämmiä valloitettavana. Itsevarmuutta häneltä ei ainakaan puuttunut.

Screenshot-561-normal.jpg

Sosiaalisen statuksensa kohottamiseksi hän päätti alkajaisiksi tutustua kaupungin tunnetuimpaan juorukelloon, oman äitinsä parhaaseen ystävään. Normaaliin tapaan Rhodan ilme oli aluksi nyrpeä, mutta toivotti sitten Ennin tervetulleeksi "kerhoon".

Screenshot-563-normal.jpg

"Mä en olekaan tainnut onnitella mun supersöpöä ja ultimaalifiksua tytärtäni kunnolla. Hirmusesti onnea. Tuntuuko olo yhtään fiksummalta?" kysyi Piia sen ehkä kaikista ärsyttävimmän ja yleisimmän synttärikysymyksen. Enni tietysti naureskeli vaivaantuneesti kuten me kaikki.

Elias oli jälleen ylpeä aikaansaamistaan kekkereistä. Onneksi kovan luokan draamakuningattaret ynnä muut ongelmien aiheuttajat oli jätetty pois vieraslistalta. Kaikki oli onnistunut erittäin hyvin.

Screenshot-565-normal.jpg

Piia harjasi hampaitaan, kun Elias rutisti häntä rakastavasti. Piia tunsi miehensä hengityksen kaulallaan ja halusi pysähtyä siihen hetkeen. "Nainen mä rakastan sua ihan valtavasti", Elias kuiskutti ja hieroi nenänpäällään Piian kaulaa. Sanat tuntuivat ja kuullostivat täydellisiltä, mutta Piia ei voinut keskittyä mieheensä. Hänen mielensä oli raskas.

 

 

Screenshot-464-normal.jpg

He luulevat minun käyvän töissä, tietysti he sen uskovat. Kaikki selitykseni syrjäisestä maatilasta alkoivat kuulostaa jopa omaan korvaani oikeilta. He eivät epäile tippaakaan sanomisiani, he luottavat minuun. En tiedä, miksi teen tämän kaiken. Jokin kieroutunut tunne sisälläni vain huutaa apua joltakin ulkopuoliselta.

 

Screenshot-466-normal.jpg

"Onkohan se tämä?" Muistan miettineeni kun tulin sen hieman ränsistyneen asunnon eteen. Toisaalta en odottanutkaan mitään parempaa. Kaupungilla sain sellaisen käsityksen, että seuraavan kerran tapaisimme jossakin minulle aivan uudessa paikassa.

Screenshot-467-normal.jpg

Pimputin ovikelloa hieman jännittyneenä. Mielessäni liikkui paljon, mutta samaan aikaan ei mitään. Vetäydyin takaisin sateeseen odottelemaan häntä. Tähyilin tietysti ympärilleni. Jos joku olisi nähnyt minut.. Onneksi sade piteli sinä päivänä ihmiset sisätiloissa. 

Screenshot-468-normal.jpg

Sitten hän tuli ulos ovesta. Hänellä oli edelleen päällänsä se sama kellastunut paita kuin viimekerrallakin. Hän hymyili lipevästi ja talutti minut kädestä pitäen sisälle. Totta puhuen siinä miehessä ei ollut mitään komeaa. Kuitenkin jokin hänessä oli kiinnittänyt kaupungilla silmäni häneen. Ruokakaupan edessä vaihtaessamme katseita, en edes miettinyt Eliasta. En miettinyt perhettäni. Kaikki mitä minulla jo oli, unohtui. 

Screenshot-469-normal.jpg

Asutessani taloon olin erittäin epävarma. Jännittäessäni aloin tietysti turisemaan kaikkea tyhjänpäiväistä. En osannut puhua lainkaan siitä, mitä varten olin luvannut hänen luokseen tulevani.

Screenshot-471-normal.jpg

"Sä puhut ihan liikaa tyttö." Alessandro sanoi ja tyrkkäsi sen limaisen turpansa mun eteen. Mä tiedän, että tilanne ja se koko ihminen on kuvottava, mutta se kaikki sai mut tuntemaan itseni joksikin. Halutuksi. Sitä paitsi se mies kohteli mua hyvin. Vaikka sen otteet oli välillä rajuja, kuitenkin se piteli mua kuin kukkaa kämmenellä. 

Screenshot-472-normal.jpg

Hän tarjosi minulle myös taksin kotiin. Aluksi olin epävarma siitä, että tulisin kotiin tuntemattoman miehen kanssa. Hän yritti parhaansa mukaan rauhoittaa mieleni ja sanoi, että mikäli kotona tapahtuisi jotakin, voisin aina tulla hänen luokseen. Silloin ymmärsin tämän miehen välittävän minusta. Ainakin jollain tasolla.

 

 

Screenshot-566-normal.jpg

Elias nukkui jo sikeästi Piian käydessä hänen viereensä lepäämään. Naisen silmät olivat pitkään lasittuneet kohti kattoa. Sitten hän katsoi tuhisevaa miestään. Mitä helvettiä mä oon tekemässä? Piia tuskaili. 

 

 

Screenshot-514-normal.jpg

Silloin Elias oli just tullut töistä, kun mun oma "työvuoro" puolestaan alkoi. Mun touhut kadutti silloin enemmän kuin aikaisemmin. Silloin mä olin vähällä jättää koko leikin kesken. Enhän mä sitten jättänytkään.

Mä otin roskat mukaani ja heitin ne takapihan roskikseen. Sitten mä soitin Alessandrolle. Se oli Hokan Houkutuksessa just silloin, mutta enhän mä sinne uskaltanut mennä. Sitten me sovittiin, että tavattaisiin huvimajalla. Kukaan ei ikinä käynyt siellä.

Screenshot-515-normal.jpg

Suljin puhelimen ja ajatukset vain jylläsivät päässä. Se oli mun perhe, joka oli muutaman metrin päässä viettämässä iltaa keskenään, kun mä periaatteessa petin heitä molempia omilla tekosillani. Kaikki kadutti aina ennen kuin mulla oli tapaaminen sen miehen kanssa. 

Screenshot-517-normal.jpg

Mutta heti kun mä näin sen, niin tunteet heitti häränpyllyä. Hän kyseli aina mun vointia ja että oliko mulla jotakin toiveita illaksi. Mulla ei tietenkään ollut muita tunteita, kuin että hän tekis mut onnelliseksi sen illan aikana. Joka kerta kun me tavattiin, se mies alkoi näyttämään komeammalta ja puhtoisemmalta mun silmissä. Mä näin sen koko ajan uusin silmin ja aloin rakastaa sitä pienesti jollakin tietyllä häröllä tavalla. 

Kaikesta sekaisuudesta huolimatta mä olin koko ajan tietoinen, mitä mun pitäisi tehdä; valintoja. Enniä mä en ikinä jättäisi, se olisi täysin selvä. Eliasta mä rakastin koko sydämmestäni ja sen seura teki sai mut tuntemaan itseni suorastaan enkeliksi. Miksi mä sitten halusin tätä toista miestä?

Screenshot-518-normal.jpg

Lumi satoi hiljalleen meidän kasvoillemme, kun me suutelimme

Mä en tiedä enää, että mitä mä teen. Olen sekaisin.

 

Hoi! Tällä kertaa tällainen osa. Laskin juuri kaikki kuvat ja mikäli aivoni pysyivät mukana; 100 kuvaa! Eli eiköhän niin isoon lukuun mahdu ihan sopivasti toimintaakin? Okei, varsinaista toimintaa (=verta ja suolenpätkiä) oli vähän, mutta ainekset melkoiseen myrskyyn ovat vähintäänkin koossa. 

Seuraavasta osasta sen verran, että se saattaa olla normaalista poikkeava ns. spesiaaliosa, mutta katsotaan miten paljon peli temppuilee ja saanko tarpeeksi kuvia aikaiseksi.

p.s. Loppumuistelmien saaminen sellaiseen näppärään&ymmärrettävään muotoon meni päin puuta, mutta eiköhän asia tullut selväksi. Piia-Petollinen...