Tervehdys vain, täällä jälleen. Luvassa olisi siis äärimmäisen mielenkiintoinen ja mielen puhaltava seitsemäs osa! Okei, ei ehkä mielen puhaltava, mutta semi-mielenkiintoinen ainakin. Viimeksi jäätiin toosi jännittäviin tunnelmiin (not), joten lähdetään myös siitä mihin jäätiin. Pakko myös sanoa, että kyseessä olisi sitten Eliaksen elämän toiseksi viimeinen osa. Surullista, mutta ei auta itku markkinoilla. Nauttikaa vielä kun voitte! Lukemisen iloa.

 

 

Screenshot-713-normal.jpg

Aamuvarhain Elias heräsi tuntemattomasta sängystä. Hetken katseltuaan ympärilleen eilisen illan tapahtumat alkoivat palautua osittain mieleen. Hän raaputti kaljuaan ja mietti, että miten saisi hivutettua itsensä koomailevan Kirsin kyljestä tämän huomaamatta. 

Screenshot-714-normal.jpg

"Ei vitun vitun vittu", Elias myhäili ja painoi kasvonsa käsiinsä. Hänen olisi totisesti tehnyt mieli parkua kuin pikkulapsi, muttei vain ollut kykenevä. Hän istui sängyn reunalla ja vieressä makasi nainen, joka ei todellakaan ollut hänen vaimonsa. Mitä perkelettä mä oikein ajattelin eilen? Elias pohti tuskaisesti ja tamppasi otsaansa kämmenillään. Sitten hän huokaisi syvään ja nousi seisomaan.

Screenshot-715-normal.jpg

Elias poimi vaatteitaan pitkin taloa mahdollisimman hiljaa. Hän ei halunnut Kirsin heräävän. Oikeastaan Elias toivoi, että nainen ei muistaisi illasta paskaakaan ja koko sotku voitaisiin jättää unholaan.

Housunsa napitettuaan Elias käveli ulos ovesta.

Screenshot-716-normal.jpg

Mies ehti ottaa vain muutaman askeleen ulko-ovesta, kunnes hän kuuli Kirsin vikisevän takanaan. Elias painoi katseensa maahan ja yritti jatkaa matkaansa, mutta Kirsi tarttui häntä käsivarresta. "Älä mee. Jää mun kans", Kirsi sanoi hentoisesti ja yritti välittää koiranpentukatseensa Eliakseen. "Tää oli tässä, Kirsi. Me ei sit enää nähdä."

Screenshot-717-normal.jpg

Alusvaatteisillaan tanttaroiva Kirsi ei kuitenkaan hyväksynyt ehdotusta. "Ai tälleen sä feidaat mut? Väitäksä, että mä en meinaa yhtään mitään sulle?" hän kysyi. Elias huokaisi syvään. "Ei se sitä ole. Homman nimi on nyt se, että mä kuulun mun vaimon luokse. Sä oot mulle vaan hyvä ystävä, yritä ymmärtää", hän selitti ja ohitti lumihangessa pönöttävän Kirsin. "Vai hyvä ystävä", kuuli Elias Kirsin jäävän mutisemaan taakseen.

Screenshot-719-normal.jpg.

Elias hyppäsi autoonsa ja vilkaisi nopeasti tienposkessa kiukkuisena tuhisevaa Kirsiä. Tämän kyllä saisi tyynnyteltyä; tärkeintä olisi nyt se, että suhde Piiaan säilyisi ennallaan, eikä tämä syrjähyppy muuttaisi heidän välejään lopullisesti.

Screenshot-718-normal.jpg

Screenshot-720-normal.jpg

Kuinka ollakaan, Eliaksen astuessa kotiovesta sisään oli Piia aulassa vastassa. Nainen oli juuri laskenut puhelimen kourastaan ja katsoi Eliasta syvälle silmiin. Huoneessa vallitsi muutamien sekuntien ajan syvä hiljaisuus. Eliaksellekin oli täysin selvää, että valitettavasti ainakin osa eilisen tapahtumista oli kantautunut Piian korviin.

Screenshot-721-normal.jpg

Hän otti haparoiden muutaman askeleen vaimoaan kohti. Vaikka Elias osasi arvata Piian reaktion, yritti hän silti esittää, ettei mitään olisi tapahtunutkaan. "Rakas", Elias kuiskasi ja yritti halata vaimoaan. "Elias lopeta", lensivät Piian sanat kuin pyssyn suusta ja Elias perääntyi.

Screenshot-722-normal.jpg

"Että sä kehtaat tulla läästimään mua niinku.. IHAN KUIN MÄ EN TIETÄIS! Milloin sä tajuut, että tässä maailmassa sana kiertää. Ja että oma tyttäres sai tietää ensimmäisten joukossa", nainen jatkoi raivoissaan. Elias ei ilmeisesti ymmärtäny/halunnut ymmärtää pelin henkeä ja vastasi: "Mä en tiedä mistä sä puhut."

Screenshot-703-normal.jpg

Piia kaivoi kännykkänsä esiin ja näytöllä komeili todella edustava kuva Eliaksesta ja Kirsistä.

Screenshot-723-normal.jpg

"Vai et tiedä? Kerrohan sitten, että miks vitussa tällanen kuva löytyy sun Kirsikkas sivuilta Facebookissa? Tajuutsä että KAIKKI on nähny tän? Ja Rhoda soitti just ja kerto, että olitte lääppiny toisianne ihan häpeilemättä Pisteessä. Mä oon varmaan ihan saatanan sokee, kun en huomannu tätä aiemmin", Piia laukoi ja heitti kännykkänsä lattialle. "Okei saatana! Sä näytät niin hyvin tietävän mun asiat, niin eiköhän sitten sun kuulu myös tietää, että mä panin sen muijan kanssa!? Mä. Nussin. Kirsiä", Elias karjui ja tajusi heti nanosekunnin päästä, että ehkä kannattaisi alkaa miettimään sanomisiaan. 

Screenshot-724-normal.jpg

"No tulipa toikin nyt yllätyksenä! Sulle ei näköjään tällanen eltaantunu harakka näytä kelpaavankaan. Mua ei kiinnosta enää paskaakaan jos sä herkuttelet niillä teinitytöilläs. Ihan tiedokses vitun kulipää: mä petin sua jo aikapäiviä sitten. Aikuisen ihmisen kanssa tosin, enkä minkään kakaran", Piia vuorostaan kiekui. 

Eliaksen päässä alkoi pyöriä toden teolla. Hän ei ollut missään vaiheessa osannut epäillä, että hänen Piiansa olisi käynyt vieraissa. Niinpä hän otti ja lähti talosta ovet paukkuen.

 

Screenshot-812-normal.jpg

Enni oli ehtinyt juuri paeta hurrikaani-Piiaa pakosalle. Hän oli sopinut menevänsä kylättelemään Anitan perheen luokse. Ovelle saapuessaan Anita olikin jo ystäväänsä vastassa tervehtimässä: "Enni, hei. Siis tosi kiva juttu et sä pääsit! Äitiki on nyt kotona nii voit moikata sitä. Siis aaa, me ei olla juteltu niin pitkään aikaan!" Enni naurahti ja seurasi kamuaan sisälle. "No ei kyl olla, mulla on niin paljon kerrottavaa ettet ees tajuu."

Screenshot-813-normal.jpg

Teinihihittely alkoi heti kun ulko-ovi oltiin saatu kiinni."Perttu sano, et Jalmari oli sanonu, et sen pikkusiskon kummitädin eksän pikkuserkulla oli ollu joskus juttua Stiinan kans! Voitsä kuvitella: Stiinan!" Enni kikatti Anitan korvaan. "Voi tsiisus, puhutaanks me nyt samast Stiinast? Mä kun luulin et se pikkupossu ei ikinä sais ketään. Nyt tehään silleen et mä käyn hakee mun läppärin niin mennään nauraa sen FB-kuville", Anita kuiski ja lähti painelemaan yläkertaan.

Screenshot-814-normal.jpg

Ystäväänsä odotellessa Enni päätti katsella ympäri aulaa. Kääntyessään ympäri hänen eteensä pelmahti Anitan kaksoissisko Carlotta. Enni oli tervehtiä tyttöä, muttei ehtinyt edes nielaista kun tämä jo aukaisi suunsa: "Kappas keppana, pettäjän pentuhan se siinä. Ooks säkin joku äpärä?" Suu henkisesti montulla Enni katsoi Carlottaa ja yritti etsiä sanoja vastaamaan väitökseen. 

Screenshot-816-normal.jpg

Carlotta kohotteli kulmiaan siihen malliin, että Ennin oli pakko keksiä jotakin sanottavaa. "Öö mää.. Mun pitää mennä kattoo.. Siis katsomaan pokkupisuu, PIKKUPOSSUU. Stiinaa! Öö." "Stiina on mun paraskaveri." "Eeh.. Joo, joo kiva", tyttö sönkötti, eikä puheen laatu pahemmin parantunut, kun Carlotan kulmakarvat kohosivat entisestään. 

Screenshot-815-normal.jpg

"Tsih, sä puhut ihan sekoja. Toivottavasti sä et meinannu alkaa hengailee Antsun kans useemminki", Carlotta naurahti ja pyöräytti päätään niin, että poninhäntä vain pyörähti. Enni alkoi jo hieman tulistua moisista sanoista: "Et sä päätä kenen kanssa mä hengailen! Ja mitä sä jauhat pettäjästä? Kaikkihan tietää millanen jakorasia sä.. nevermind." "Siihen on kuule syynsä, miksi mä tiedän kaiken mitä tässä kyläpahasessa tapahtuu. Ta-taa, bitchacho, aika rientää", Carlotta sanoi ja kipitti ulos poninhäntä jälleen heiluen. 

Screenshot-819-normal.jpg

Enni liittyi Anitan seuraan olohuoneeseen. Tämä ei ollut ilmeisesti löytänyt tietokonettaan, koska oli siirtynyt tv:n ääreen tillottamaan. "Juttelit sit vissiin Caron kans?" Anita kysyi tietäen, etteivät siskonsa tavat olleet mistään parhaasta päästä. "No joo, ei pahalla, mut mä en millään jaksas kattoo sitä." "Eh, sil tais olla vaan huono päivä." "No sil taitaa olla aina huono päivä, kun mä sen nään. Haukkupa mua sit äpäräkskin ja kaikkee", Enni huokaisi ja mutristi suutaan. "Mä kuulin. Pitää jutella sit sen kans kahdenkesken, kyl se suhun tottuu! Teist voi tulla oikeesti hyvät kaverit.. jossain vaiheessa", Anita yritti sanoa rohkaisevasti.

Screenshot-820-normal.jpg

Enni ei kuitenkaan ollut samaa mieltä. "Jossain vaiheessa? Tai entä jos mä en ees haluu olla sen kaveri?", hän sanoi levitellen käsiään. "Sitä paitsi, mä en jaksa uskoa, että meillä on ees mitään yhteistä. Mä lupaan sietää Carlottaa sun takia, mut ei meistä sen enempää tarvitse tulla", Enni jatkoi ja taputti ystäväänsä olkapäälle.

 

Screenshot-821-normal.jpg

Elias istuskeli baarissa pilkkuun saakka. Baarimikotar sekoitti vielä viimeiset drinksut pöytään ennen lähtöä. "Siis mä en vaan hokaa et miten se Päivikki Rääsynen on saanu paikkasa sieltä eduskunnasta? Siin on kyl taas yks juttu mikä niin paljo ärsyttää täs perkeleen maailmassa. Millon mitäki ollaan ottamassa pois tai leikkaamassa, jumalaut", känni-Elias soperteli ja kulautti juomansa kurkusta alas. "No niin äijä, eiköhän oo sun aika lähtee untenmaille", baaritiskin takaa huikattiin ja itse äijä nousi ylös penkistä.

Screenshot-737-normal.jpg

"Onkohan se Riksu vielä elossa? Saa meinaa äijä antaa mulle sohvan yöksi", Elias höpötteli itsekseen auton ratissa (simien koordinaatiokyky ei kärsi alkoholista tietenkään). Työpaikallaan hän oli tutustunut ulkomaalaiseen Riksuun, joka oli sitten saanut potkut ja nykyään asusteli pummiyksikössä keskellä kaupunkia. Talvi oli ollut melkoisen kylmä, joten kaverin selviytymisestä ei ollut kauheasti tietoa.

Screenshot-740-normal.jpg

(Elossa oleva) Riksu oli jo ehtinyt nukkumaan, joten Elias päätti ystävällisesti olla herättämättä ystäväänsä ja nyysi yhden suklaapatukan evääksi. Kotiin Elias ei todellakaan halunnut mennä, vaikka lämmin sänky (tai sohva) kyllä houkuttelikin. Hän vain päätti pysyä poissa kuvioista vähän aikaa, jotta tilanne siellä saisi rauhoittua.

Screenshot-738-normal.jpg

Elias heittäytyi pitkälleen ohuen lumikerroksen peittämälle sohvalle ja vetäisi takkiaan paremmin päälle. Hypotermiaan kuoleminen tuntui ihan mukavalta ajatukselta siihen nähden, että hän joutuisi aamulla heräämään siihen todellisuuteen, että hänen avioliittonsa ei ollut miltään osin terveellä pohjalla. Elias puhalsi höyrypilven kitusistaan ja painoi silmänsä kiinni.

 

Screenshot-725-normal.jpg

Eliaksen liikkeistä tiedoton Piia ei myöskään ollut kehdannut levittäytyä parin makuuhuoneeseen. Sen sijaan hän oli majoittautunut Ennin huoneeseen, minkä johdosta tyttö punkkasi vanhempiensa makuuhuoneessa. Järkeenkäyvät järjestelyt Sahlstenissa.

Piia imaisi kuolat poskeltaan takaisin suuhunsa ja nosti parin viinilasillisen tuhoaman pääkoppansa ylös tyynystä. "Jeesus sentään", hän kauhisteli omaa toimintaansa ääneen ja huomasikin Ennin kipittävän ylös rappusia.

Screenshot-726-normal.jpg

"Okei äiti, mä en nyt halua loukata, mutta sä näytät ihan harakan perseeltä ja tää mun huone ei ehkä oo ihan paras paikka angstihengailuun", Enni sanoi ja yritti pitää äitinsä rauhallisena. Piia ei edes jaksanut suuttua harakan perse -vertauksesta ja tuumi oikeastaan samaa itsekin. "Mä tiedän, anteeksi. Mun ei pitäis aiheuttaa sulle huolta. Mä en vaan tiedä, selviinkö mä tästä yksin", hän sanoi hiljaa ja oli vähällä parahtaa itkuun. Enni tarrasi äitiään olkapäästä ja sanoi tomerasti: "Eikä sun tarviikaan! Perttu tulee hakee mua ihan just ja sä teet niin, että soitat vaikka Rhodan käymään tai jotain! Se kuuntelee sua ihan varmasti. Kaikki järjestyy, äiti, ihan oikeesti." Piia olisi halunnut uskoa tyttärensä rohkaiseviin sanoihin, mutta tiesihän koko kylä, ettei entiseen enää olisi paluuta.

Screenshot-727-normal.jpg

Ennin lähdettyä Pertun matkaan Piia tarttui puhelimeen ja naputteli rakkaan Rhodan numeron näytölle. "Hei ihanaa et sä soitit! Puskaradio kerto jo kaiken. Mitä mä voin tehdä sun hyväks, muru?" Rhodan ihastuttava ääni kaikui luurista. "Voitsä vaan.. tulla tänne?" Piia sanoi itkua vääntäen. "Voi rakas, kyllä! Mä tuun ihan just!"

 

Screenshot-749-normal.jpg

"Sit mutsi jäi vaan venailee siihen alakertaan puhelin kouras. En mä tiedä mitä siel sit tapahtu, mut ku tulin kotii nii äiti oli iha koomas mun sängys nii aattelin mennä sit niiden huoneeseen nukkumaa. Sinne se jäi angstaa", Enni selosti viimeisen kahdenkymmenenneljän tunnin tapahtumat Pertulle. "No styylaaks ne sit enää keskenää?" tämä mutisi ja katsoi Enniä kuin mikäkin pajapää. "Mä en tiiä, joo kai. Mut mitä mä kyliltä kuulin, niin molemmil on ollu jotai ulkopuolist säätöö."

Screenshot-750-normal.jpg

Nuoret yrittivät unhoittaa vanhempien ongelmat treenaamalla hieman luistelua. Ex-jääkiekkoilija Perttu joutui taluttamaan Enniä ympäri kaukaloa siinä toivossa, että tyttö oppisi jäällä liukumisen alkeet nopeasti.

Screenshot-752-normal.jpg

Toivo oli kuitenkin täysin turha. Heti, kun Ennin keskittyminen herpaantui, olivat he molemmat turvallaan jäällä. Oikeastaan ainut turvallaan pötköttelevä oli Enni, mutta Perttukin viihtyi jäänpinnassa oikein mukavasti.

"Mitä jos mentäs vaan ulos hengailemaan?" Perttu kysyi vaivaantuneesti. "Kannatan ideaa", vastasi Enni keräillessään itseään ylös.

Screenshot-753-normal.jpg

Parhaat lumikelit alkoivat olla pikkuhiljaa ohitse, joten nuoripari päätti yhteistuumin ("Ei vitsi Perttu meijän on pakko tehä lumiukko!" "Ehh..") tehdä talven viimeisen lumiukon. Ensimmäisen palleron pyörytettyään Perttu oli kuitenkin sitä mieltä, että syömään olisi pakko päästä. 

Screenshot-756-normal.jpgScreenshot-757-normal.jpg

Nuoret kävivät mättämässä itsensä täyteen ranskanperunoita, hampurilaisia ja muuta äärimmäisen terveellistä sapuskaa. Perinteiseen teinitreffitapaan kuuluen herkistelyt ja imutukset hoidettiin pois alta juuri ennen kotiinlähtöä. 

"Millos teillä ois kämppä tyhjänä, mussuliini?" Perttu kuiski tyttöystävänsä korvaan. "Sainoiksä mua just Mussoliniks? Eiks me just juteltu et sun pitäis hioo noit sun söpöilyrepliikkejä."

 

Screenshot-728-normal.jpg

Kotosalla Rhoda oli viimeinkin päättänyt ilmestyä paikalle. Piian alkuperäisen suunnitelman mukaan hän yritti esittää erittäin tuohtunutta, mutta ystävänsä syliin retkahtaessaan ei voinut olla vihainen muutaman tunnin myöhästymisestä. "Kiitti, Rhoda. Mä en tiedä, mitä mä tekisin ilman sua", Piia niiskutti. "There there, babygirl. Mennään sisälle juttelemaan."

Screenshot-729-normal.jpg

"Sit mä pamautin Eliakselle, että mä oon käyny kuksimassa toisen miehen kans. Mut siin tilanteessa mä vaan halusin kostaa sen, mitä se oli sen pikkupillu-Kirsin kanssa puuhaillu, mua kuvottaa", Piia tilitti ja hakkasi käsiään yhteen kimpaantuneena. Vieläkin lenkkivaatteissa viihtyvä Rhoda ei ollut yllättynyt. "Senhän mä tiesinkin. Ne keski-ikää lähestyvät ukot on just tommosia, sellasten yliopiston pikkulutkien perässä vaan pyörii", hän sanoi, otti hörpyn viinilasistaan ja laski sen sohvapöydälle. "Äijä on kusipää, mutta et sä tolla iällä hyvä nainen uuttakaan saa. Suosittelen vaan jatkamaan niinku mitään ei ois tapahtunu. Sitä paitsi; vaihteluhan se vaan virkistää!", Rhoda jatkoi rohkaisevasti. Piia huokaisi syvään: "Meillä ei oo enää paluuta."

Screenshot-730-normal.jpg

Maanmainio parisuhdeneuvoja Rhodakin joutui hieman haukkomaan henkeään: "No jopas jotakin. Sä taidatkin olla ihan tosissas. Juttu on ihan fine mulle, mutta mieti mikä soppa tästä syntyy juoruämmien kesken! Sua aletaan halveksua jos sulla ei oo miestä rinnallas." Piia naurahti ystävänsä dramaattisuudelle. "Tiedäksä rakas Rhoda kun mä--" "Äläkä nyt vaan sano että sä oot joku römpsänsörkkijä! Se nyt tästä vielä puuttuu että sä oisit lesbo", Rhoda keikaisi. Parin sekunnin bitchyouserious-ilmeen jälkeen Piia jatkoi: "..kun mä oon päättänyt että tää avioliitto on tässä. Tunteet ei katoo yhdessä yössä mihinkään, mutta mä en vaan voi enää kattoa Eliasta samalla tavalla. Kaikkihan tästä tilanteesta kärsii."

Screenshot-732-normal.jpg

Yhteiseen sänkyyn hyppääminen ei tuntunutkaan loppujen lopuksi niin pahalta, kuin Piia oli kuvitellut. Vain miehensä lämmin kylki puuttui vierestä. Hän veti peiton ylleen ja sulki silmänsä.

Ehkei ero olisikaan niin paha asia, kuin yleensä annetaan ymmärtää. Tunteet eivät katoa yhdessä yössä. Piia tiesi sen itse vallan hyvin, mutta hänellä ei ollut pienintäkään käsitystä Eliaksen mielentilasta tai tunteista. Ehkä Elias olisi se, joka ei voisi olla eroamatta riitaisissa väleissä. Tai mistäs sitä tietäisi, vaikka haluaisi roikkua Piiassa vielä loppuikänsä. 

Screenshot-608-normal.jpg

Tähdet loimottivat taivaan täydeltä Ennin pyöräillessä kohti kotia. Hän ei yhtään osannut odottaa, että millainen tilanne kotona olisi tällä hetkellä. Totta puhuen Enni ei edes tiennyt, että mitä vanhempiensa kohtalolta toivoi. Hän ei haluaisi elää ilman toista vanhempaa, muttei jaksaisi myöskään katsoa onnetonta perhettään.

Screenshot-758-normal.jpgKotimatkallaan Enni sattui ajamaan Tatianan talon ohitse. Hän huomasi kaverinsa hojottavan keskellä pihamaata, joten päätti pysähtyä tervehtimään. ”Moi Tati! Mitä sä ulkona tähän aikaan teet?” Enni kysyi ja katseli ympärilleen ikään kuin yrittäen määrittää aikaa. ”Heh, mama ei ollut oikein tytyväinen minun ahkeruuteen kun siivosin toilet. Nyt joudun rangaistukseksi seisomaan tässä pari tuntia”, Tatiana selitti hymyssä suin. 

Screenshot-760-normal.jpg

”Mä aina välillä unohan nää teiän kasvatusmenetelmät. Mut hei arvaa mitä! Mä olin just Pertun kans ulkona! Oli ihan sikakivaa. Me ekaks hengailtii vaa ja sit pussailtii dinerin takapihal”, Enni hihitteli ja pomppi innosta. ”Uu, hieno homma, kamu. Mitä muuta sulle kuuluu?” Tatiana kysyi kiinnostuneena. Ystävänsä huokaisi syvään: ”Säkin varmaan tiedät mun porukoista jo. Ne eroo kai. Tai en mä tiedä, niil oli aika hitonmoinen riita toissapäivänä. Äiti jopa nukku mun huoneessa.”

Screenshot-759-normal.jpg

”O-ou. Ei voi olla hyvä juttu. Minun mama ei ikinä nukkuisi minun huoneessa. Hän sanoi lapsissa on todella paljon bakteeria. Toivon et he saa asian kuntoon, rakas Enni”, Tati sympatisoi ja jopa taputti Ennin poskea lämpimästi. Tämä hymähti ja sanoi: ”Mulla ei oo mitään käryy, mitä täs nyt tapahtuu.  Saa nähdä.”

Screenshot-742-normal.jpg

Aamulla uninen Enni katseli apaattisesti aamun kokkiohjelmaa. Hän kuuli takaansa, kun kahvinkeitin napautettiin päälle ja samassa hänen äitinsä istuikin keittiönpöytään. ”Huomenta murulainen”, Piia sanoi ja tähyili sanomalehteä. ”Huomenta vaan”, Enni vastasi ja yskäisi. ”Isästäs ei oo vieläkään vissiin kuulunu mitään”, Piia kuiskasi huolestunut sävähdys äänessään. ”No itse asiassa se nukkuu mun sängyssä yläkerras”, Enni mainitsi. ”Tsiisus, miks mä muuten olisin tähän aikaan hereillä, ellen siks että iskä kuorsaa niin lujaa, ettei erkkikään siel nukkuis”, hän jatkoi ja nosti itsensä ylös sohvalta. Piia ei vieläkään saanut sanaa suustaan. 

Screenshot-743-normal.jpg

”No mä lähden joka tapauksessa nyt Anitan kans leffaan, mä otin vähän rahaa sun kukkarosta, heippa!” Enni huudahti tekstiviestin naputettuaan ja ampaisi ulos ovesta. ”Jaa, okei, joo”, Piia vastasi, eikä ollut päässyt eroon siitä tosiasiasta, että hänen ”kadonnut” miehensä loikoili sillä hetkellä yläkerrassa.

Screenshot-744-normal.jpg

Hektisen hetkisen kuluttua Elias laahusti alas portaita. Hän oli menossa vessaan, mutta vaimonsa havaitessaan hän pyörähti ovilta ympäri. Piia vilkaisi nopeasti Eliasta, muttei kehdannut tuijottaa liian pitkään. ”Huomenta”, Elias sanoi hetken hiljaisuuden kuluttua. ”Huomenta vain”, Piia vastasi nopeasti, mutta rauhallisesti ja antoi pienen hymynkin sen merkiksi, ettei tilanne enää ollut tulenarka. 

Screenshot-746-normal.jpg

Piia nousi ylös tuolista ja oli aikeissa hakea kahvia, kun Elias kiiti hänen rinnalleen. ”Öäh, voitasko me jutella?” tämä kysyi ja hankasi niskaansa. ”Totta kai. Missä sä oot oikein ollut?” Piia kysyi hieman huolestuneena. Elias naurahti pienesti: ”No siis, kavereiden luona punkannu vaan.  Ja mä meinaan ihan oikeesti kavereiden.” Hän halusi vahvistaa Piialle, ettei Kirsi ollut enää kuvioissa. ”Sä oot ollu mun ajatuksissa ihan jatkuvasti, Piia. Mä oon yrittäny miettiä, että miten me saatas korjattua tää kaikki mitä meillä on”, Elias jatkoi sydäntä särkevällä äänellään. 

Screenshot-745-normal.jpg

”Elias, mä en vaan näe että meillä on enää mitään korjattavaa”, sanoi Piia yrittäen pitää tilanteen rauhallisena. Elias piteli päätään. ”Ootsä oikeesti tota mieltä?” hän kuiskasi ääni murtuen. ”Mä tekisin Piia ihan mitä tahansa sun vuoksi! Ihan mitä vaan. Mä oon valmis antamaan sulle tekos anteeks ja kadun omaani ihan helvetisti. Piia. Mä rakastan sua”, Elias jatkoi.

Screenshot-747-normal.jpg

Teki tiukkaa, mutta Piian täytyi kestää se, ettei hän voinut parahtaa itkuun ja painautua miehensä olkapäähän. ”Mäkin rakastan sua, Elias. Mä välitän susta edelleen. Mä en vaan näe meillä tervettä tulevaisuutta. Mä olen oikeesti pahoillani”, hän sanoi ja ojensi kätensä koskeakseen miestään, mutta kuitenkin laski ne. Piia kuuli, kun Elias nielaisi pahanolonsa. Lasittunein silmin mies katsoi vaimoaan ja sanoi hiljaa: ”Ymmärrän. Mä..” Elias viittoi menevänsä makuuhuoneeseen.

Screenshot-748-normal.jpg

Elias ei ollut itkenyt aikaisempia ongelmiaankaan, joten päätti olla itkemättä tälläkin kertaa, vaikka henkisesti kyyneleet virtasivat kuin vesiputouksesta. 

Screenshot-761-normal.jpg

Piia päätti tukahduttaa tunteensa siivoamiseen. Parin päivän angstailuiden takia talo oli järkyttävässä kunnossa. Tiskien tehojynssääminen tuntui jopa paremmalta kuin viinipulloon tarttuminen. 
Siivouksen lomassa hän muisti, että ehkä olisi aivan asiallista hoitaa yksi asia loppuun kaiken sekasorron keskeltä.

 

Screenshot-769-normal.jpg

"Ja mulla on nyt semmonen tilanne et.. Noh, mun pitää nyt keskittyy ihan vaan omiin juttuihin", Piia selitti. "Eks tykkää musta?" Alessandro kysyi tyynenä. Piia oli soittanut Alessandrolle ja pyytänyt tapaamista. Mies oli tietysti vastannut myöntävästi ja kutsuikin Piian käymään fiinissä asuntovaunussaan. Piia vastasi hieman häkeltyneenä: "Ei, ei tää nyt sitä ole. Sä oot tosi kiva mies ja.. Mä en nyt tiedä miten mä tän sanoisin sulle." Alessandro tarttui häntä olkapäistä ja sanoi: "Sä hullu nainen. Mä en tahto mennä sun kans naimisin. Mulla on uusi kaunis nuori nainen. Me ei voida enä nähdä."

Screenshot-770-normal.jpg

"Oh sweet baby Jesus, sitähän mä ajattelinkin! Tosi ikävää et me ei voida mennä naimisiin, mut.. Kai mun on sit tyydyttävä kohtalooni. Hyvästi!" Piia huikkasi dramaattisesti ja poistui ovesta.

 

Screenshot-834-normal.jpg

Enni oli löytänyt tiensä kotiin leffateatterista. Pari tuntia oli kulunut niin mukavasti, että Anita pyysi Ennin vielä illemmalla käymään kotonaan.

Enni istahti sähköpianonsa ääreen ja pimputteli hieman. Hän ei ollut soittanut vähään aikaa, mikä oli oikeastaan erittäin harmillista. Olihan tyttö sentään ihan kelpo pianisti.

Screenshot-833-normal.jpg

"Blääh, miltä mä taas näytän?" tyttö tuhisi itsekseen peilin ääressä. Hän oli jopa vaihtanut vaatteensa saadakseen Carlottan hyväksynnän. Enni oli nimittäin tullut siihen tulokseen, että ehkä hän näytti hieman liian oudolta, että Carlotta voisi hyväksyä hänet. "Miksi ihmeessä minä havittelen sen muijan hyväksyntää? Anitan kaverihan minä olen, enkä sen", hän jatkoi pähkäilyä ja vetäytyi irti peilistä. 

 

Screenshot-811-normal.jpgScreenshot-810-normal.jpg

Eliaskin oli saanut raahattua ruhonsa ylös sängystä. Kaiken synkkyyden keskellä oli jäänyt huomaamatta, että kevät oli hyvää vauhtia tuloillaan. Ehkä auringonpaiste toisi mukanaan muutakin mukavaa ja elämä alkaisi jälleen rullata.

 

Screenshot-835-normal.jpg

Lobosien talolla Anita selitti täyttä häkää elämäänsä Ennille. "No heti kun sä sit lähit matkoihis, se poika siitä eturivistä tuli juttelee mulle! Siis mulle! Olin ihan omg, niinku pään sisällä. Ulkosesti olin aika semi-cool. Siis se kundi oli vaan et 'moi' ja mä olin et 'moiij' sille söpösti you know. Se oli niin hot oikeesti", Anita selosti suu vaahdossa hiuksiaan hiplaten. "Okei, entä sit?" Enni kysyi hieman kiinnostuneena. "No, sit se sano et 'ens kerral ei tarvii sylkee mun niskaan kun naurat taemmas rivis'. Mut se oli niin söpö kun se puhu!" Anita pomppi ja kosketti kasvojaan.

Screenshot-836-normal.jpg

"Eh, mä en tiiä et oliks se sit hyvä juttu mut.. Kiva et se oli ainaki söpö!" Enni vastasi ja huomasi Carlotan sipsuttelevan korkokengissään sisälle. Poninhäntä heiluen tämä käveli tyttöjen ohi ja vilkaisi Enniä tuttuun tapaan ivallisesti. Siinä samassa Anita aukaisi suunsa: "Nojaa, saa nyt nähä et tuleeks meidän jutusta mitään. Mut mä meen nyt tekemään sen ruuan loppuun, ihanhan täs kuolee nälkään. Caro! Pidä Ennille seuraa."

Screenshot-837-normal.jpg

"Kappas vaan, sinä se vaan täällä jaksat norkoilla", Carlotta huokaisi Anitan poistuessa keittiöön. Tällä kertaa Enni ajatteli olla jäätymättä, yrittäisi sen sijaan luodan keskustelua. "No kiva nähdä suakin. Anita ite kutsu mut tänne kylään, mä en mitään norkoile", hän sanoi ja työnsi kätensä puuskaan. "No osaathan sä puhua kunnollakin. Edistystä. Joko vanhempas on taas yhessä?" Caro vastasi virnistäen. Enni ei osannut täysin käsitellä Carlotan häikäilemättömyyttä. "Mun perheen asiat ei kuulu sulle. Take care of your own business", hän sähähti. Carlotta hymähti kohauttaen olkiaan ja käveli keittiöön.

Screenshot-838-normal.jpg

Anita jatkoi höpöttelyään, mikä sai Ennin ajatukset irtaantumaan Carlotan puheista: ".. sellasta se elämä on. Aina ei mee nallekarkit tasan." "Totta puhut. Tää salaatti on muuten ihan rikollisen hyvää!" Enni kehui ystävänsä mahtavia kokkaustaitoja. "Äh, tää nyt on vaan tämmöstä. En mä oikeesti mikään hyvä kokki oo", Anita sanoi vaatimattomana odottaen kehuja. Enni ei kuitenkana tajunnut vihjettää, vaan jatkoi syömistä.

 

Screenshot-832-normal.jpg

Iltapäivä lähti mukavasti käyntiin myös siksi, että Elias pääsi jälleen palaamaan töiden pariin. Arkirutiinit alkoivat olla aivan unohtuneita, joten keittiöön pääseminen tuntui vallan ihastuttavalta asialta. 

Screenshot-773-normal.jpg

Piiakin oli eksynyt kaupungille. Monien muiden tapaan hän oli jumittunut jonottamaan sisälle ruokakauppaan. Maanviljelijät olivat ryhtyneet lakkoon, joten kaupunkilaiset hamstrasivat kaikkea ruoaksi kelpaavaa kaappeihinsa. Nuorehko mies naureskeli ihmisten päättömyyttä ja Piia liittyi samantien mukaan. "Pitää tässä varmaan lähteä tyhjentämään joetkin kaloista", mies sanoi nauraen. "Ihan totta. Mutta ei kyllä mato-onkea voi käyttää, sillä niitä matojahan voi tarvita vielä", Piia lisäsi. Molemmat nauroivat. "Näin se on. Pakko kysyä, mikä sun nimi mahtaa olla?" mies kysyi ystävällisesti. "Piia, Piia Sahlsten. Ei olla vissiinkään tavattu", Piia vastasi ja ojensi kätensä.

Screenshot-774-normal.jpg

"Simo Laikku, moi vaan. Mä oikeestaan muutin tänne eilen", Simo sanoi tarttuen Piian tervehtivään käteen. Miehen sileästä ihosta ja tuuheasta tukasta päätellen hän oli nuorehko. Maksimissaan kolmenkymmenen. Piia rohkeni kysyä nuorukaista kahville, mutta Simonn täytyi kiirehtiä suoraan kaupasta kohti kotia. 

 

Screenshot-827%20%282%29-normal.jpg

Illalla Enni tuhersi läksyjään pöydän ääressä. Elias siivoili keittiötä. "Mitäs kuuluu?" hän kysyi hiljaisen hetken rikkoakseen. Enni huokaisi. "Ei mitään kummempaa. Kävin mä Anitan kans leffassa", tyttö sanoi kuin päästäkseen tilanteesta karkuun. "Jaa, no mitäs Anita? Eikös niiden vanhemmat just.. eronnu", Elias kysyi hieman nolona. Miehen verbaalisilla taidoilla voi olla osuutta siihen, että jotkut ihmissuhteet vain ajautuvat karille. "Ei kai se mitään. Hei iskä mul ois tätä läksyä nyt täs vähän", Enni sanoi hieman äkäisesti. Elias nyökkäsi.

Screenshot-828-normal.jpg

Kekseliäs isukki ei kuitenkaan päästäisi tyttärestään niin helpolla. Elias tarttui qBox-ohjaimeen ja laittoi rallipelin pyörimään. "Hei, Enni tuus tänne. Pelaa mun kaa pari kierrosta", hän yritti rohkaista tytärtään mukaan. Enni yritti kovasti keskittyä läksyihinsä. "Mun pitäis ihan oikeesti saada nää--" "Tuu nyt vaa. Pari erää."

Screenshot-829-normal.jpg

Jo kymmenisen minuutin kuluttua Enni oli jo täysin mukana fiiliksissä: "Kai sä iskä tajuut et ens rundi on sit mun?" "Hah, ja paskat. Mä oon kuule treenannu tätä salaa", Elias nauroi ja tuuppasi tytärtään leikkimielisesti kylkeen. "Onks sul kaikki muuten ihan okei?" Enni täräytti ilman mitään varoitusta. Elias tiesi, mitä Enni tarkoitti tarkalleen ottaen. "Kai tää tästä lähtee rullaamaan. Sä varmaan jo tajusit, että mä ja äitis ei olla enää yhdessä. Mä oon pahoillani tästä kaikesta, mitä mä oon saanu aikaan", hän sanoi ja laski ohjaimen käsistään.

Screenshot-830-normal.jpg

Enni nousi isänsä perässä sohvalta. "Iskä hei", hän aloitti ja Elias kääntyi hänen puoleensa. "Älä pliis ajattele, että sä olet mulle jotakin velkaa. Mä en tiedä kaikkee, mitä sä ja äiti ootte tehny, mut kumpikaa ei oo syyllinen yksin. Mä en vaadi, et te palaisitte takas yhteen, mut kunhan selvittäsitte välinne. Sitä mä pyydän." Elias kuunteli tytärtään suu hennossa hymyssä. "Mä lupaan sulle, että kohta kaikki selviää", mies sanoi ja oli kääntyä pois.

Screenshot-831-normal.jpg

Enni kuitenkin suorastaan hyökkäsi halaamaan isäänsä. Elias ei edes muistanut, miltä tuntuu halata omaa tytärtään. "Mä rakastan sua iskä, kävi miten kävi", Enni kuiskasi ja rutisti isäänsä. "Sun vuokses mä täällä loppujen lopuksi olen, kulta pieni. Mäkin rakastan sua", Elias vastasi. 

Screenshot-827-normal.jpg

Kuten isä sanoi: kohta kaikki selviää. Enni meni nukkumaan äärimmäisen tyytyväisenä siitä, että oli saanut ulos suustaan sen, mitä hänellä oli isälleen ollut jo jonkin aikaa sanottavana. Se, että läksyt jäivät tekemättä, oli pieni murhe nähtynä siihen, että ainakin yksi suhde tässä talossa oli nyt kunnossa.

Screenshot-762-normal.jpg

Piia oli kuullut Eliaksen ja Ennin keskustelun vessan ovilta. Mitä mä oon oikein tekemässä? Onks ero nyt sit kuitenkaan oikee ratkaisu? Hän mietti itkua lohduttomasti tihrustaen. Eliaksen ja Ennin herkkä keskustelu sai Piian miettimään, että ero voisi rikkoa isän ja tyttären välit. Mikä helvetti minä olen ihmisiä erottamaan? 

 

Screenshot-805-normal.jpg

Seuraavana päivänä Piia päätti käyttää aamun tunnit viisaasti ja suuntasi kuntosalille. Hikiset pukuhuoneet ja painojen kolina oli naiselle täysin uusi juttu. Piia halusi aloittaa helpolla, joten hyppäsi juoksumatolle. Liukuhihnalla jolkottelu ei tuntunut hassummalta. Hetken aikaa kuntoiltuaan hän huomasi muutaman metrin päässä jotakin epämiellyttävää: Kirsin.

Screenshot-808-normal.jpg

Osa Piiasta olisi halunnut poistua paikalta kylmän viileästi, mutta toinen puoli taas suorastaan pakotti menemään sen heitukan luokse. Ei aikaakaan kulunut, kun Piia jo seisoi Kirsin edessä. "No mutta, kukas se siinä? Onko teinityttö tullut liikuntatunnille? Vanhempia miehiä taidat täällä olla katselemassa", Piia laukaisi ja hymyili passiivis-agressiivisesti.

Screenshot-806-normal.jpg

"Tai sitten ne on tullut kattomaan mua. Ihan niinku Eliaskin iski silmänsä muhun. Teillä onki sitten sen jälkeen tainnu mennä asiat ihan päin persettä. Eiköhän se Elias sieltä taas pikkuhiljaa tuu itkemään mun olkapäätä vasten. Mä sentään osaan tyydyttää sen vielä", Kirsi tirskui jumppatrikoissaan. Piia katsoi tyrmistyneenä ympärilleen. Miten tuo lumppu kehtaa?

Screenshot-809-normal.jpg

Piia sai Kirsin kikattelusta tarpeekseen. "Kyllä mä ennenkin oon pikkulutkia niputtanu!" hän huusi ja olikin jo Kirsin kimpussa. "Mitä vit", tämä kiekaisi Piian teilatessa mattoon. 

 

Screenshot-763-normal.jpg

Kuntosalivälikohtauksen jälkeen Piia istui kotosalla lukemassa karate-kirjaa. Maailmanparannuksen aloittanut Elias tuli jälleen Piian puheille. "Oisko sulla aikaa?" hän kysyi ja vilkaisi samalla ulos ikkunasta. Lunta oli taas alkanut sataa. Piia lättäsi kirjan kiinni, nyökkäsi ja nousi ylös nojatuolista. Hän ehti jo pelästyä, että asia koski Kirsin höykytystä.

Screenshot-764-normal.jpg

Piia laittoi kirjan hyllyn ja kääntyi kohti Eliasta. "Kerro vaan rohkeesti", hän sanoi valmiina kaikelle, mitä vastaan tulisi. Elias katsoi vaimonsa (vielä toistaiseksi) kasvoja. Niihin muodostuneista rypyistä Elias muisti, kuinka kauan he olivat eläneet yhdessä. Mitä kaikkea matkan varrella oli tapahtunut ja miten niistäkin asioista oltiin selvitty. Hän mietti, miltä oli tuntunut saattaa Piia ensimmäistä kertaa poikamiesboksiinsa. Minkä kautta kaikki oli saanut alkunsa ja mihin se oli nyt päättyvä.

Screenshot-765-normal.jpg

Elias avasi suunsa: "Mä oon miettinyt ja tullut siihen tulokseen, että sä olet väärässä. Sä sanoit, että meillä tuskin on mitään pelastettavaa. Paskat. Meillä on ihan helvetisti pelastettavaa. Sä ja Enni ootte mun koko elämä. Meidän kaikki muistot on mun menneisyys, meidän yhteinen menneisyys. Niit asioita me ei kuitenkaan saada muutettua. Tulevaisuus me sen sijaan saadaan. Mä en halua Ennille tai sulle huonoa tulevaisuutta. Mä meinaan et.. Mä haluan eron."

Screenshot-766-normal.jpg

"Ooksä nyt siis ihan varma? Jos tää ei tunnu susta oikeelta niin", Piia aloitti, mutta keskeytti itsensä tajutessaan puhuvansa tavallaan itseänsä vastaan. "Mä oon tästä yhtä varma, kuin siitä kun mä kosin sua. Sä tiedät et tää on parhaaks meille kaikille"; Elias sanoi ja yritti hymyillä, vaikka tunnelma ei ollut erityisen hymyilyttävä. "Mä tiedän. Nyt kun tää kaikki tapahtuu niin.. Tiedäks kun ero on ollu aiemmin vaan ajatus."

Screenshot-767-normal.jpg

"Kyllä tää tästä. Älä unohda, että mä välitän susta edelleen", Elias kuiskasi ja suukotti Piian otsaa.

 

Screenshot-768-normal.jpg

Päivä oli jo melko pitkällä, mutta Enni vasta heräili. Elias oli sohvalla lukemassa sanomalehteä. "Aattelit sitten viimeinkin nousta ylös, eihän kello oo kun viis", hän piikitteli tytärtään. "Hei älä viiti, tiedetään kyl kenen unenlahjat oon periny", Enni viskoi takaisin. "Mä ajattelin alkaa kattelee asuntoo. Ootsä miettiny, et missä sä haluisit asua?" Elias sanoi nopeasti yrittäen välttää keskustelun erosta. Enni nielaisi palasen limepiirakkaansa. "En mä nyt tiiä onks sillä niin väliä. Kunhan sä et muuta toiseen kaupunkiin tai.. Kirsin kans yhteen", hän vihjasi. 

Screenshot-771-normal.jpg

Enni meni tiskaamaan lautasensa ja Elias laski lehden syliinsä. Hän oli unohtanut suhteensa Kirsiin täysin kokonaan. Jotenkin Elias oli myös sivuuttanut sen, että tyttärensä oli tietoinen Kirsistä. "Tota, me ollaan ihan vaan ystäviä", hän sanoi Ennille, joka tuskin enää edes kuunteli. 

Screenshot-772-normal.jpg

Tämänhetkinen suhteensa Kirsiin vaivasi Eliaksen päätä. Hän oli kyllä sanonut naiselle, että romanttisuuksien olisi päädyttävä, mutta eihän noista eukoista ikinä tiennyt, mitä ajattelivat. Niinpä Elias soitti Kirsille. "No moro vaan", kuului ärtyisä ääni puhelimen toisesta päästä. "Päiviä, ootsä kotonas?" ""Mul on viel tunti duunii, kui nii?" "Ei olla nähty vähään aikaan. Ois vähä asiaa." "Just just. No näkyy sit sillon tunnin pääst. Oliks muuta?" "Ei." "Hyvä, pitää mennä." Kirsi ei selvästikkään oikein lämmennyt Eliaksen äänelle, mutta täytyihän asiat selvittää. 

Screenshot-775-normal.jpg

Elias oli Kirsin ovilla niin hyvissä ajoin, että nainen ei ollut edes ehtinyt vaihtaa työvaatteita päältään. "Mites meni töissä?" Elias kysyi saadakseen vähän pohjaa keskustelulle. Kirsi pyöräytti silmiään ja huokaisi: "Samaa paskaa. Tuu sisälle, mä vaihdan vaatteet."

Screenshot-776-normal.jpg

"Mä toivon, että sä tajuut mua. Mä oikeesti erosin mun vaimosta tänään ja.. Musta tuntuu, et sulle on tavallaan helppo puhua. Älä oo mulle vihanen. Ihanku kaikki asiat ei muuteski olis ihan perseestä", Elias selitti parin päivän tapahtumat Kirsille, joka nyt hieman heltyneempänä kuunteli tarkasti. "Äh, anteeks rakas et mä oon tällanen. Mä en vaan oo jotenkin tajunnu mitä asioita sä oot joutunu käsittelemään", hän sanoi sympatisoiden. 

Screenshot-777-normal.jpg

"Hyvä et meijän asiat on nyt okei", Elias vastasi ja ojentui halaamaan Kirsiä. "Sähän voisit jäädä tänään yöks. Mulla ois vähän hyvää tarjolla", Kirsi kikatti ja näykkäisi miehen korvaa.

Screenshot-778-normal.jpg

"Öäh, sä et nyt tainnu oikein tajuta. Mä meinasin et me voidaan olla ystäviä. Mä en kaipaa rakkautta mun elämään nyt yhtään", Elias vaikersi Kirsille, jonka naama oli jälleen kuin norsunvitulla. 

Screenshot-780-normal.jpg

"Siis mitä vittua? Sä se et kyl tajuu sit ollenkaan, että kuka susta eniten välittää! Se ämmä petti sua ja haikailet vielä sen perään? Ei saatana", Kirsi rääkyi ja levitteli käsiään. "Kirsi, ehkä on parempi et me ei olla enää yhtään missään väleissä", Elias sanoi ja lähti kävelemään ovelle.

Screenshot-781-normal.jpg

Kirsi kuitenkin kopisteli heti hänen peräänsä. "Minne sä nyt luulet meneväs? Eiks just pitäny selvittää tää juttu? Miksen mä kelpaa sulle, häh? Mikä siinä harakassa on parempaa kun mussa?", hän huusi kädet nyrkissä. "No lähdetäänkö vaikka siitä, että sä olet ihan helvetin keskenkasvunen. Mieluummin mä harakan otan, ku tollasen aivottoman kanan."

Screenshot-782-normal.jpg

"Kusipää!" Kirsi huusi ja yks-kaks läsäytti Eliasta lättyyn. Mies pyyhkäisi naamaansa ja tokaisi: "Jo on perkele." Hän kevyesti tönäisi Kirsiä taaemmas, jottei tämä lähtisi peräänsä. Sitten Elias marssi ulos ovesta.

Screenshot-783-normal.jpg

Kirsi ei topakkana tyttönä halunnut vielä luovuttaa, vaan otti kovat panokset käyttöön. "Elias miks sä lähet?" hän huusi ovelta. Elias pyörähti viimeisen kerran ympäri ja karjaisi takaisin: "Ai miks? Tää vierailu sai mut harvinaisen hyvin tajuumaan, että meillä ei oo enää mitään tekemistä toistemme kanssa. Mä en ymmärrä sua, hemmetin likka." Kirsi alkoi vääntää itkua. "Et tietenkään ymmärrä! Mä rakastan sua, Elias. Sit sä hylkäät mut ku jonku.. mallin kalliolle." "Se on 'nalli'. Ei helvetti, nyt mä lähden oikeesti."

Screenshot-784-normal.jpg

Elias toivotti Kirsille hyvää loppuelämää tämän painuessa sisälle vollottamaan. "Helvetti millasiin ämmiin sitä tuleekin ittensä sotkettua", Elias päivitteli ääneen autossaan, kun hän kaahasi pois Kirsin pihasta.

 

Screenshot-785-normal.jpg

Kotosalla vuorostaan Piia istuskeli sohvanpäädyssä. Hänen olonsa oli kovin tyhjä aikaisemmin tapahtuneiden asioiden jäljiltä, mutta nainen ei kuitenkaan halunnut jäädä yksin kotiinsa asiasta ruikuttamaan.

Screenshot-787-normal.jpg

"Eheh, Piia Sahlsten tässä, moi vaan. Toivottavasti et oo unohtanu mua vielä", Piia sanoi puhelimeen. Jostain kumman syystä Simo oli pulpahtanut hänen ajatuksiinsa kahviseuraa miettiessään. "Moi Piia! Enhän mä nyt hyvänen aika oo sua unohtanu. Mikä meininki?" Simo vastasi iloisesti. "Muistaks kun me juteltiin siit kahvittelusta? Mulle kelpais hyvä seura nyt ihan tosi hyvin." "Ääh, mä oon kyl tänään lähdössä viihteelle. Mut eihän se oo mikään ongelma, jos pari drinksua kelpaa sulle kahvin sijasta?" Piia oli hieman hämmentynyt kutsusta. Hän ei ollut käynyt baarissa taas vähään aikaan. "Totta kai kelpaa! Pisteessä varmaan nähdään sitten, vai?" "Jep, puol tuntia?" "Puolen tunnin päästä vai? Öö, joo. Nähdään sit, moi!"

 

Screenshot-788-normal.jpg

Puolen tunnin kuluttua parivaljakko värjötteli Punaisen Pisteen pihalla. "Oikeestaa aika kiva nähdä. Mites elämä rullaa?" Simo kysyi leveästi hymyillen. "Ihan hyvää, kiitos kysymäst. Okei, oikeesti mun elämä on tällä hetkellä ihan perseestä", Piia vastasi ja naurahti ironiseen sävyyn. "Mä tiedän mikä tohon vaivaan auttaa ja vastaus löytyy aika nopeesti baaritiskiltä."

 

Screenshot-789-normal.jpg

Enni oli kutsunut illaksi Pertun kotiinsa, koska molemmat vanhemmista olivat yllättäen kadonneet. "Tiedäksä rakas mitä me voitas nyt tehä?" Perttu vihjaili ja tarttui Enniä vyötäisiltä. "Hmh, mä taidan tietää mitä sulla on mielessä. Mennään yläkertaan", Enni hihitteli ja tarttui Perttua kädestä kiinni. 

 

Screenshot-792-normal.jpg

Pisteessä oli jo täysi härdelli käynnissä. Tequila näytti toimivan hyvin Piian murheisiin. "Siis Simo sä oot tosi söpö ja silleen, mut ei meist voi sillee mitään tulla. Mä oon oikeest aika vanha ämmä. Mut mun on ihan pakko kysyy, et voitasko käydä nopeesti bylsimäs tuol naistenvessas. Mä en oo meinaa saanu moneen, moneen päivään.."

Screenshot-794-normal.jpg

Simo imaisi viimeiset hatsit tupakastaan ja tunki sen tuhkakuppiin. "Voi Piia, mä olen homo", hän sanoi tyynesti ja taputti naisystävänsä olkapäätä. Piia naurahti: "Oishan se pitäny arvata. Miks kukaan nuori hyvännäkönen kundi haluis hengailla mun kanssa? Vitut, mennää ottamaan lasilliset."

Screenshot-795-normal.jpg

Piia tilasi molemmille tupladrinkerot. "No niin, eiköhän nosteta malja sinkkuudelle!" Simo huusi. "Ja isoille peniksille!"

Screenshot-797-normal.jpg

Piia oli mättämässä baarisafkaa naamaansa, kun hän kiinnitti huomiota mieheen, joka selvästi vilkuili häntä. Nainen tunki viimeisen sipulirenkaan suuhunsa ja pyyhki muruset suupielistään.

Screenshot-796-normal.jpg

"Mitäs sä mua oikeen vilkuilit, jäbä?" känni-Piia kysyi mieheltä ja ketkutti lanteitaan. "Sitä vaan, että toi sun villatakki on ihan tajuttoman magee!" mies huusi musiikin lomasta. Rhoda oli jälleen harvinaisen oikeassa. Ei Piia tulisi uutta miestä saamaan tällä iällä. Ilmeisesti nykyään miehet eivät halunneet vain riisua hänen vaatteitaan, vaan viedä ne mukanaan. "Mä en ookkaan nähny noin.. eltaantunutta lepakkoo pitkään aikaan. Täs kaupungis ei oo ilmeisesti kauheesti lesboja!" mies sanoi. Piia oli lievästi sanottuna häkeltynyt. "Eltaantunut lepakko? Kyllä mä ihan kakslahkeisten perään oon. Näytänks mä muka oikeesti lesbolta?" hän sanoi ja katsoi itseään. "No kyl noi kengät vähä jotain viestittää, mut lähinnä kelasin et siks ku tänää on RV Gays' night", mies nauroi. Sen kuultuaan Piia pakkasi kimpsunsa ja kampsuna ja suuntasi pihalle.

 

Screenshot-799-normal.jpg

Perttu käveli tömistellen alakertaan. "Helvetti mikä penikka, pihtari saatana", jätkä tususi samalla kun käveli pihalle.

Screenshot-802-normal.jpg

Enni istua kyyhötti sänkyään vasten. Puberteetti-Pertun hormoonit olivat hyrränneet ilmeisesti hieman liian lujaa, mikä ei sitten sopinut Ennille. 

Screenshot-798-normal.jpg

Tällasta mun elämä sit varmaan tuleekin olemaan loppuun saakka. Kylmä kalja huulilla kyttäilen mitä ympäril tapahtuu. Ihmiset ne vaan katoo mun ympäriltä, mut tää kai sit jää. Jos Enni ois vähä vanhempi, mä voisin muuttaa samantien takasin Sunset Valleyyn. Mikää muu ei kelpais paremmin, ku kalja, futispeli telkusta ja Jerppa seurana. Mitäköhän jätkäl muuten kuuluu?

Elias huomasi Pertun tanttaroivan lumihangessa kohti polkupyöräänsä. Onneksi isäpappa ei ajatuksiltaan kuullut, mitä tyttärensä (entinen) poikaystävä oli sanonut poistuessaan ovesta. Hän myös huomasi taksin pysähtyvän tielle ja Piian kompuroivan ulos autosta. 

Screenshot-800-normal.jpg

Elias rojahti sohvalle ja alkoi tuijottaa apaattisesti sammuksissa olevaa televisiota. Hän kuuli Piian yrittävän sulloa avaimiaan lukkoon. Ennikin tuli ulos kolostaan ja istui isänsä viereen sohvalle, "Aatteliksä kattoo jotain?" tyttö kysyi ja napautti masiinan päälle. Elias ei vastannut mitään ja jatkoi ruudun toljottamista. Enni korjasi asentoaan. "Mä en oo enää Pertun kans", hän sanoi tyynesti. Nyt isänsä hieman havahtui ja vilkaisi nopeasti tytärtään. Hän otti ryypyn pullostaan ja kuiskasi: "Älä sitten koskaan rakastu."

Screenshot-801-normal.jpg

Myös Piia päätti liittyä rikkinäisten sielujen seuraan sohvalle. Hän oli myös löytänyt kylpytakin ylleen ja kaljan käteen. "Oli muuten koko ilta ihan perseestä", Piia tuhahti ja otti ensimmäisen siemauksen juomastaan. "Ei lisättävää", Enni vihjasi ja pyyhkäisi silmäkulmaansa. Molemmat naiset jäivät katseillaan odottamaan Eliaksen kommenttia asiaan. Miehellä ei kuitenkaan tosiaan ollut mitään lisättävää asiaan.

Siinä me sit istuttiin. Koko perhe yhdessä. Enemmän tai vähemmän hajalla jokainen. Ajatukset erillään kaikesta muusta. Samassa veneessä silti istuttiin. Telkkarissa pauhas Ihana Elämä. Viime jaksossa Danny ja Linda oli menny naimisiin ja nyt ne jo oli purkamassa liittoaan. Saippuasarjoja vähätellään aina helvetisti, mut pikkuhiljaa must alkaa tuntuu, et ne kertoo millasta tää elämä oikeesti on. Jos sä haluut jotakuta, se ei haluu sua. Sit jos se haluu sua, sä et haluu sitä. Mut jos te molemmat haluutte toisiinne, niin sit teijän väliin tulee kyl varmasti jotai, mikä tappaa kaiken. Mä en tiedä muista, mut mun elämä näyttää kyl aika hemmetinmoiselta saippuasarjalta.

Siinä me istuttiin. Uppoovassa veneessä. Kateltiin vaan, että kuka hyppäis ekana pois.

 

 

Badabum, siinä olisi sitten seitsemäs osa. Tosiaan täytyi splitata lopetus kahteen osioon, koska kuvia olisi tullut niin julmetusti. Eiköhän tässä ollut kuitenkin tarpeeksi ihmeteltävää. Taidan jättää loppuhöpöttelyt tähän, koska vuodatan kaiken itsestäni sitten vihoviimeiseen osaan. Nähdään siellä sitten!